Pitkään odotettu ruuan arvonlisäveron alennus astui vihdoin torstaina voimaan. Kauppa vakuuttaa, että alennus siirtyy suoraan hintoihin. Näin varmaan tapahtuukin, jos vertailukohteina ovat edellispäivän hinnat.
Kuluttajat liikkuvatkin näinä päivänä entistä tarkkaavaisempina myymälöissä ja tekevät vertailuja. Kauppakassin sisältö saattoi tavaramäärästä riippuen halventua euron tai pari. Silläkin on toki merkitystä, mutta arvonlisänveron alennus ei valitettavasti kuitenkaan poista Suomesta kalliin ruuan ongelmaa.
Ruuan arvonlisävero on kulutusvero ja se kohdistuu suhteellisesti ankarammin vähävaraisiin. Pienikin alennus suuntautuu sosiaalisesti oikeudenmukaisesti köyhimpiin kansalaisiin.
Ruoka maksaa Suomessa edelleen suhteellisesti paljon enemmän kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Suomessa ruoka on itse asiassa vuoden aikana kallistunut muita euromaita nopeammin – ja ilman mitään näkyvää syytä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvitysten mukaan Suomessa ruoka kallistui yli viisi prosenttia enemmän kuin muissa EU:n maissa. Samaan aikaan inflaatiovauhti oli prosentin luokkaa.
Vaikka selvää näyttöä ei olekaan, niin kaikki viittaa siihen, että elintarvikeketju varautui hyvissä ajoin arvonlisäveron alennukseen.
Juuri nyt, talouden taantuman oloissa, ruuan pitäisi kaiken järjen mukaan halventua ilman arvonlisäveron alennustakin, koska muun muassa tuotanto- ja erilaiset välityskustannukset laskevat. Jos näin käy, niin se kertoo siitä, ettei elintarvikealalla kilpailu toimi.
Hintoja toki nostavat myös erilaiset bonus- ja kantakortit. Kuluttajahan niiden tuomat ”hyödyt” lopulta maksaa
Globaalin taloustaantuman oloissa elintarvikkeet halpenevat maailmalla, mutta jostakin syystä sekään ei vaikuta ruuan hintatasoon Suomessa.
Ruoka on Suomessa edelleenkin noin 15 prosenttia kalliimpaa kuin keskimäärin muissa euromaissa. EU:n sisällä tosin on suuriakin eroja.
Samaan päivään ruuan arvonlisäveron alennuksen kanssa osuu alkoholiveron korotus. Jos kuluttaja käyttää entisen määrän rahoistaan kotimaassa olueeseen, viinin tai viinaan, niin lompakko kevenee suurin piirtein saman verran – tai jopa enemmän – kuin ennen arvonlisäveron alennuksen H-hetkeä
Joku voisi jopa sanoa, että paljon melua tyhjästä.