Feministinen politiikan tutkija palkittiin
Tieteentekijöiden liitto on nimennyt vuoden tieteentekijäksi politiikan tutkimuksen dosentti, tohtori Johanna Kantolan, 32. Feministiseen tutkimukseen keskittyvä Kantola työskentelee Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksella ja tekee tutkimusta Suomen Akatemian Valta Suomessa -ohjelmassa.
Perustelujen mukaan Kantolan työssä toteutuu esimerkillisellä tavalla yliopiston kolme keskeistä tehtävää: tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Bristolin yliopistossa väitellyt Kantola on kansainvälisestikin arvostettu tutkija ja pidetty opettaja. Viime vuonna hänelle myönnettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan hyvän opettajan palkinto.
Perusteluissa mainitaan myös Kantolan toiminta naisten tutkijanuran edistämiseen tähtäävän Helsingin tutkijanaiset ry:n aktiivina, esitelmät ja koulutukset naisiin kohdistuvan väkivallan tiimoilta sekä vapaaehtoinen päivystystyö Naisten Linjalla.
Liitto julkisti valintansa maanantaina Helsingin yliopistolla pitämänsä seminaarin yhteydessä. Kantola kiitti liittoa rohkeasta valinnasta.
– Se on myös poliittinen valinta, joka kertoo liiton ajamista asioista ja arvoista, Kantola tulkitsi.
Kantolan mukaan feministinen politiikan tutkimus laajentaa ja syventää politiikan tutkimuksen valtakäsitystä.
– Perinteinen politiikan tutkimus on tutkimusta valkoisista pukumiehistä. Se sulkee valtavan kentän politiikan ulkopuolelle ja antaa vallasta kapean ja yksinkertaisen käsityksen.
Naistutkimus uhattuna?
Kantolan mukaan yliopiston historia on ollut miehinen ja tänäkin päivänä etenkin yliopistotutkimus on varsin miehinen ala.
– Uusista yliopistojen hallituksista vain yhdessä on nainen puheenjohtajana. Se kertoo aika paljon yliopistojen tasa-arvosta. Tasa-arvolla on väistämisvelvollisuus: se saa väistyä tärkeämpinä pidettyjen asioiden tieltä, Kantola kritisoi.
Tästä kertoo hänen mukaansa esimerkiksi se, että uuden yliopistolain sukupuolivaikutukset jätettiin kiireeseen vedoten arvioimatta, vaikka hallitus on sitoutunut suva-käytäntöön.
– Tällä voi olla vaikutuksia naisten tutkijanuraan, Kantola pelkäsi.
Hän oli huolissaan myös naistutkimuksen asemasta yliopistouudistuksen yhteydessä.
– Täyttääkö se yliopistouudistuksen innovaatiokriteerit vai olisiko se jopa niiden vastainen ala? Kantola pohti.
Varoittavaksi esimerkiksi hän nosti Jyväskylän yliopiston tilanteen. Siellä naistutkimuksen oppiaineen säilyminen on vaarassa. Aine on suosittu etenkin sivuaineena, mutta sen ei katsota tuottavan riittävästi maistereita.
Kantolan väitöskirjassa vertailtiin feminististä keskustelua Suomessa ja Britanniassa. Myöhemmissä teoksissaan hän on tutkinut feministisestä näkökulmasta valtiota ja kansainvälisiä suhteita. Ensi vuoden alussa häneltä ilmestyy teos Gender and the European Union (Sukupuoli ja Euroopan unioni).