Riihimäen kaupunki aikoo leikata Riihimäen Teatterin tukia lähes kolmanneksella. Parikymmentä henkeä työllistävän, 1946 perustetun ammattiteatterin henkilökunta pelkää, että se merkitsee teatterin loppua. Vielä tänä vuonna teatteri sai kaupungin tukea 717 000 euroa. Ensi vuodeksi on luvassa 500 000 euroa. Pudotus on lähes kolmannes tuesta.
Teatteri pyörii noin 1,5 miljoonan vuosibudjetilla.
– Minun järkeni sanoo, että teatteritoiminta loppuu tyystin Riihimäen teatterissa tällä muotoa, arvioi näyttelijöiden luottamusmies Jani Johansson suunnitellun leikkauksen seurauksia.
Hän muistuttaa siitä, että kunnan tuki vaikuttaa suoraan myös valtion tuen määrään.
– Kun valtion avustuksiin muutama vuosi sitten tehtiin muutos, alettiin kuntia varoitella laskemasta omaa tukeaan, hän kertaa.
Samaa sanoo Riihimäen kaupunginhallituksen jäsen, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.
– Kun kunnat pienentävät avustuksiaan teatterille, ne luulevat, ettei se vaikuta juuri mihinkään. Mutta vaikutus kertautuu siinä, että se pienentää myös valtion antamaan avustusta, hän sanoo.
Henkilöstön
selkänahasta
Riihimäen Teatterin kuuluu puolenkymmenen parhaiten lipputuloja tuottavan suomalaisteatterin joukkoon.
– Siltä, joka pärjää, otetaan pois, koska kuvitellaan, että se pärjää vielä paremmin tulevaisuudessa. Mutta asia ei ole näin, Johansson sanoo.
Riihimäen Teatterissa pyörii parhaillaan neljä omaa tuotantoa. Johansson arvelee, että tuen pienentäminen johtaisi yhteen tai kahteen ensi-iltaan vuodessa.
– Samalla katsojaluvut ja oma tuotto putoaisi dramaattisesti.
Hyvä tuotto on revitty paljolti henkilökunnan selkänahasta.
– Teemme uutta toisensa perään, jotta saamme katsojia, Johansson sanoo.
Kulttuurikaupungin
kelkka kääntyi
Teatterin avustuksista leikattavaksi suunniteltu summa on runsas kymmenen prosenttia kahden miljoonan euron säästötavoitteesta, jota Riihimäki kaikkineen suunnittelee ensi vuodelle. Muitakin mittavia säästöjä on tulossa.
– Mutta tämä on merkittävin, Pekonen sanoo.
Hän ymmärtäisi teatteriin kohdistuvan leikkauksen, jos Riihimäellä menisi huonosti.
– Riihimäki ei todellakaan ole kriisikunta. Taloustilanne on hyvä verrattuna moneen muuhun kuntaan.
Vielä viime valtuustokauden lopulla kaupungissa oli suurisuuntaisia suunnitelmia teatterin varalle. YIT:n piti rakentaa uudet, kahden näyttämön tilat sitä varten vanhaan sähkövoimalaan ja vuokrata ne sitten kaupungille. Mutta taantuma tuli ja YIT vetäytyi.
– Nyt mennään sitten ihan toiseen suuntaan, Pekonen pahoittelee.
Riihimäki on panostanut imagoon kulttuurikaupunkina. Internet-sivuilla se mainostaa olevansa teatterikaupunki. Pekonen äimisteleekin sitä, että nyt suitsait ollaan luopumassa tästä imagosta.
Hän on joutunut vastaamaan paljonkin kysymykseen siitä, tarvitaanko teatteria ylipäätään.
– Kyllä sitä tarvitaan. Kulttuuri on hyvää ravintoa sielulle, nimenomaan paikallinen teatteri.
Johansson lähettääkin kaupungin johdolle terveisiä
– Poistakaa pian kulttuurikaupunkimaininta ainakin kaupungin käyntikorteista.
Riihimäen teatterin ohjelmistosta sivulla 30.