Itämeren kaasuputkihanke on käännekohdassa. Suomen osalta päätös siitä, saako Nord Stream -putki kulkea Suomen talousvyöhykkeen kautta, on tarkoitus tehdä syys-lokakuussa. Maan poliittisella johdolla ei kuitenkaan vielä näytä olevan valmiutta tehdä päätöksiä.
Hallituksen sisälläkin käsitykset ovat täysin levällään. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kiirehtii, ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) esittää kysymyksiä, vihreät eivät ole ottaneet hankkeeseen vielä kantaa kuten ei RKP:kaan, joka haluaa siirtää päätöksentekoa.
Hallituksella ei ilmeisestikään ole ollut kaikkea päätöksentekoon tarvittavaa tietoa käytössään. Myös lupaviranomaiset kaipaavat lisätietoa Venäjän suunnalta.
Vaikka kaasuputki on kahden maan välinen, niin sillä ja sen rakentamisella on merkittäviä vaikutuksia koko Itämereen ja sen Euroopan unioniin kuuluviin rantavaltioihin. Onkin hieman omituista, että EU ei myöskään ole ollut hankkeessa kovin aktiivinen.
Kaasuputkeen liittyy monenlaisia pelkoja. Jotkut niistä voivat olla aiheettomia toiset taas hyvinkin perusteluja. Kaasuputkeen liittyy taloudellisten etujen ajamisen ohella myös suurvaltapolitiikkaa. Venäjän ulkopolitiikka on osaltaan sidoksissa maan valtaviin kaasu- ja öljyvaroihin. Kaasuputken avulla Venäjän tarkoitus on parannella myös strategisia asemiaan keskisessä Euroopassa.
Kaasuputken rakentaminen aiheuttaa ympäristöllisiä uhkia niin Suomenlahdella kuin Itämerellä laajemminkin. Venäjän taholta näitä uhkia ei ole pidetty kovin merkittävinä. Suomessa niihin taas kiinnitetään erityistä huomiota. Ympäristövaikutuksilla onkin suuri painoarvo, kun ympäristöviranomaiset päättävät putken rakennusluvista Suomen talousvyöhykkeen osalta.
Olennaista Suomen kannalta on, että kaikki mahdolliset putken rakentamiseen liittyvät tiedot ovat olemassa ennen lopullista päätöksentekoa. Jos jotakin puuttuu, niin silloin päätöksentekoa pitää siirtää. Lupausten ja hurskaiden toiveiden varaan päätöksiä ei pidä jättää.
uutiskirje 
