Keijo Mäkelä
Aloitetaanko koulu mopotuksella? Porukalla on helppo kiusata. Koulukiusaaminen on monimuotoinen kuin luonto. Eivät vain oppilaat kiusaa, vaan myös opettajat. Opettajat voivat kiusata oppilasta, oppilaan vanhempia tai toisia opettajia.
Monet vanhemmat osaavat paitsi lastensa kiusaamisen niin myös opettajan kiusaamisen. Viranomaiset ovat samassa sarjassa, jotkut voivat kiusata ja jotkut tulla kiusatuiksi.
Otetaan tosielämästä pari tapausta. Yläasteen johtaja kiusasi lukion rehtoria. Toisessa tapauksessa rehtori kiusasi sekä oppilasta että tämän isää. Kolmannessa ei selvinnyt kuka kiusasi ketäkin; joka tapauksessa äiti ei antanut lähestymiskiellossa olleelle miehelleen lupaa mennä lapsensa vanhempainiltaan.
Kiusaus on syvällä yhteiskunnassa ja tunnetusti myös työelämässä. Erityisen roolin ovat saaneet narsistit. Nämä toisenkin elämän sankarit tulivat kaapista ulos, kun yltiöyksilöllisyyttä alettiin arvostaa. Tavallinen narsisti osaa taitavasti liittoutua ja keksiä tarinoita kuten kiusaajat. Narskut takaisin kaappiin ja ovi umpeen.
Mitä yhteistä oli Myyrmannilla, Jokelalla ja Kauhajoella? Lisää esimerkkejä löytyy Amerikasta ja Saksasta. Kaikissa ammuttiin, paitsi Myyrmannissa käytettiin räjähdettä. Yhteistä oli se, että kaikki tekijät olivat koulukiusattuja.
Mitä sitten tapahtui? Paikalle tuli kriisiapua, hyvä niin. Ensimmäiseksi syytettiin internetiä. Sitten alettiin puhua käsiaseiden saantiluvista. Aseiden kotona pitäminen on järkevä kieltää, mutta se ei näitä kolmea tragediaa olisi estänyt. Olisi muuttanut vain toteutustapaa.
Asian ytimeen eli koulukiusaamiseen ei puututtu. Kukaan ei halua ottaa vastuuta, väistellään. Tämä koskee niin opettajia, kouluhallintoa kuin oikeushallintoakin.
Kiusaaminen on erittäin julma teko. Jos opettaja kiusaa oppilasta tai sallii oppilaiden kiusaavan toisiaan, vankeustuomio opettajalle. Rangaistusten on oltava kovia. Kiusaavalle oppilaalle tulisi esittää kunnon korvausvaatimus. Kaikki tämä jos opettaja tai koulu ei ole käynnistänyt sovittelumenettelyä. On kerta kaikkiaan uskottava, että kysymys on vakavasta rikoksesta ihmisyyttä vastaan.
Kiusaajaa kaikki ”ymmärtävät”, mutta kiusattu saa kärsiä loppuelämänsä. Kokemus on niin totaalinen, että muuta suurempaa oppia koulu ei tälle lapselle pysty enää antamaan. Toki kiusaajaa pitää ymmärtää, mutta avun pitää tulla ajoissa.
Narsisteja on turha yrittääkään ymmärtää. Tämä ei tarkoita, etteikö terve itsekkyys eli omien oikeuksien puolustaminen olisi jopa koulussakin opetettava.
Keskustelu aseenkantoluvista laantui. Televisiosta tuli muutama keskusteluohjelma, jotka oli kai tarkoitettu jälkiterapiaksi kelle tahansa meistä, tragedioista kauempana olleille.
Saattaa olla pelkkä sattuma, että opetusministeri erosi tehtävästään vedoten perhesyihin. Joku voisi kysyä, mitkä kaikki syyt eroon johtivat.
Väistely jatkuu.