Tuloeroja, sosiaalista eriarvoisuutta tai vaikkapa työelämän epäkohtia ei kesällä ole olemassa, koska asiantuntijat, poliitikot ja järjestöjen työntekijät ovat lomalla. Helsingissä on silti näin elokuun alussakin ainakin yksi vakava ongelma.
Kauppatorilla lokit syövät turistien lihapiirakat, eikä kukaan enää uskalla tulla lomalla Suomeen ostamaan marimekkoja ja muumimukeja. Maamme ei siis koskaan nouse taantumasta.
Onneksi meillä on kuitenkin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Hän kertoo blogissaan käyneensä ”viime vuodet henkilökohtaista lokkisotaa”. Ilmeisesti tämän vuoksi hän ei ole tänä vuonna ehtinyt nettipäiväkirjaansakaan päivittämään ennen perjantaista sotakirjeenvaihtoaan.
Marsalkka Pajunen vaimoineen on onnistunut ajamaan kiusankappaleet tiehensä Aleksanterinkadun virka-asuntonsa liepeiltä hävittämällä järjestelmällisesti lokkien pesät ennen kuin nuo rääkyvät pirun sikiöt ovat ehtineet munia lisää kaltaisiaan.
Keväällä otsikoissa telmivät toiset läpimädät riiviöt. Citykanien nimellä tunnettu kaupunkikuvan syöpä uhkasi tuhota koko Kehä ykkösen sisäpuolisen luonnonpyhätön.
Nehän olivat herranjestas syödä kaikki istutukset. Ei sellaiset luontoon kuulu.
Onneksi kaupunginpuutarhurille saatiin kustannettua asianmukainen tuliluikku. Sillä kelpaa napsautella nappeja pupujen otsalohkoon edes varoittavana esimerkkinä lajitovereille, jollei kannan aisoihin pistäminen onnistukaan.
Näin luonnonystävänä voin vain toivoa, että Helsingin kaupunki onnistuu Pajunen sotasankarinaan ajamaan kaikenmoiset Kampin, Töölön ja Kluuvin luonnonkauniita maisemia uhkaavat pikkupirut tiehensä.
Unelmissani herään kesyttömänä kiirivään Toyotan torventöräykseen. Pyyhin unihiekan ja pienhiukkaset silmistäni.
Astelen pitkin kotipihani asfalttia kadun vieressä odottavan nelipyöräisen ystäväni luokse. Lähden Mazdalla aamulenkille Mannerheimintien henkeäsalpaavalle luontopolulle.
Silmäni lepäävät tien varren pensaissa, joihin yhdenkään kanin hampaat eivät ole koskeneet. Höristän korviani: ei lokkeja, vain rauhoittavan tasainen liikenneruuhkan jyly.
Ja jos minun luontokokemustani yrittävät vesittää jotkin riivatun elikot, minä ajan niiden yli!