Ruotsalais-suomalainen paperijätti Stora Enso kertoi torstaina, että se on tehnyt kevätkaudella odotettua paremman tuloksen. Pörssissä yhtiön osake lähti heti nousuun. Yhtiön työntekijöille sitä vastoin toimitusjohtaja Jouko Karvisella ei ollut myönteistä kerrottavaa. Toimitusjohtaja totesi, että yhtiö ilmoittaa heinä-syyskuun kuluessa ehkä rajuistakin työpaikkojen vähennyksistä. Todennäköisesti Stora Enson esimerkkiä seuraavat vielä jotkut muutkin metsäyhtiöt.
Karvisen ilmoitus ei tullut täydellisenä yllätyksenä. Sen suuntaiset päätökset ovat olleet ilmassa jo pitempään, mutta nyt ne ovat lähiviikkoina konkretisoitumassa. Toimitusjohtajan mukaan yhtiö sulkee pysyvästi lisää tehtaita nimenomaan Suomessa, koska niitä ei hänen mukaansa pystytä saamaan kannattaviksi. Muualla päin maailmaa hankittu metsäyhtiön tuotto on Karvisen mukaan menetetty näissä suomalaisissa tehtaissa.
Suomalaisen paperiteollisuuden alasajo siis jatkuu. Suomen vahva metsäsektori murenee. Onko nyt todellakin niin, että metsäteollisuuden alasajo on muuttunut arkipäiväiseksi ja ”normaaliksi” toiminnaksi? Se ei herätä enää sen kummempia vastalauseita. Ehkä Voikkaan paperitehtaan lopetus 2006 oli eräänlainen uuden ajan lähtölaukaus. Viime vuosina ei ole enää toistettu vanhaa slogania siitä, kuinka ”Suomi elää metsästä”.
Metsäteollisuus perustelee supistamispäätöksiään kustannussyillä. Suomalainen puu on liian kallista ja maailmalta saa selluakin halvemmalla. Taantuman myötä myös paperin menekki on vähentynyt ja esimerkiksi Ruotsi on nyt valuuttansa takia Suomea edullisempi sijoituskohde. Kaikki nämä syyt voivat poistua, mutta vaikka näin kävisikin, niin siltikään globalisoitunut metsäteollisuus ei halua enää investoida Suomeen, vaikka meillä ainakin puuta riittää.
Ylikansallisesti toimivalla Stora Ensolla on tuotantolaitoksia kaikkiaan 18 maassa. Sen suurimmat tehtaat sijaitsevat Suomen lisäksi Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Vaikka Stora Enson johto ei vielä suunnitelmiaan paljasta, niin todennäköisesti lopetuskirves iskee joihinkin sisämaassa sijaitseviin pienempiin ja vanhempiin tehtaisiin. Suomessa Stora Ensolla on tuotantolaitoksia Imatralla, Oulussa, Kemissä, Anjalankoskella, Varkaudessa, Kotkassa, Heinolassa, Sunilassa ja Uimaharjulla.
Kun metsäkapitalistit järjestelevät tuotantoaan, niin suurimpia kärsijöitä ovat – kuten aina – työntekijät ja heidän perheensä. Säästöt taas hyödyttävät metsäyhtiöiden omistajia. Laskun maksajiksi joutuvat myös kaikki veronmaksajat, kun työttömyys sivuvaikutuksineen kasvaa tehdaspaikkakunnilla.