Työehtojen polkeminen rakennusalalla on tämän laman aikana noussut aivan uusiin mittasuhteisiin, sanovat suurimpien rakennusyhtiöiden pääluottamusmiehet toisaalla tässä lehdessä. He kertovat palkkojen polkemisesta ja työvoiman oikeuksien kiertämisestä juuri niin kuin alan ruohonjuuritasolta parhaiten tuntevat vain voivat.
Alan vitsaus on töiden ketjuttaminen aliurakoiksi. Työt pilkotaan pieniksi palasiksi ja halvimmalla tekevä voittaa urakan. Tarjousten hintaero voi olla jopa 50 prosenttia. Jokainen ymmärtää, että asiansa lakien ja säädösten mukaan hoitavien yritysten välillä tällaista eroa ei voi syntyä.
Harmaan talouden ongelmat rakennusalalla on tunnettu pitkään. On käsittämätöntä, miten heikkoja viranomaisten toimet ovat olleet sen kitkemiseksi.
Viranomaisten löperyyttä käytetään myös estoitta hyväksi. Rakennusalalla tehdään vuodessa noin 30 000 miestyövuotta ulkomaalaisilla työntekijöillä. Parissa vuodessa Suomeen veroja maksavien lähetettyjen ulkomaalaisen määrä putosi yli tuhannesta noin 200:aan keskellä kuuminta rakennusbuumia.
Rakennusliitossa on arvioitu, että viidakkorumpu toimii. Veroja ei Suomessa tarvitse maksaa eikä maksamattomuudesta seuraa mitään.
Palkkojen polkemisen on mahdollistanut EU-jäsenyyden mukanaan tuoma työvoiman vapaa liikkuvuus. Tätä keinottelua on jatkunut niin pitkään, ettei se voi olla enää kenellekään yllätys. Kun ongelma koko ajan pahenee, on kyseessä yksiselitteisesti hallituksen velttous ja saamattomuus samaan aikaan, kun verotulot taantumankin takia romahtavat.
Keinot rakennusalan harmaan talouden suitsemiseen ovat kaikkien tiedossa. Nopeasti vaikuttava keino on niin sanottu käännetty arvonlisäverojärjestelmä, joka siirtäisi vastuun arvonlisäveron suorittamisesta urakointiketjun yläpäähän. Järjestelmä on käytössä monissa Euroopan Unionin jäsenmaissa, mutta Suomessa kantona kaskessa on porvarihallitus ja eritoten työväen edustajana mielellään esiintyvä valtiovarainministeri Jyrki Katainen.
Pari vuotta sitten tehdyn selvityksen mukaan käännetty arvonlisävero tuottaisi rakennusalalla 130 miljoonan euron tulot. Olisiko kohta ensi vuoden budjetin loppuvalmistelun aloittavalla Kataisella mitään käyttöä tällaiselle rahalle?
Ja jos ei, niin olisiko suoranaiselle rikollisuudelle silti vihdoin tehtävä jotain?
n
Nuoria viilataan linssiin
Suurtyöttömyyden jälkeen odotettavissa oleva työvoimapula ei näy työnantajien asenteissa. Kesätyöläisiä neuvova SAK:n palveleva puhelin on saanut tänäkin kesänä paljon yhteydenottoja palkkaan ja työaikaan liittyvistä asioista. Palkkaan kuuluvia lisiä ei aina makseta tai töitä teetetään ilman asianmukaisia lepotaukoja.
Saavatko nuoret siis oikean vai väärän kuvan työelämästä?
Ohjelmat työssä jaksamiseksi ovat edelleen lähinnä juhlapuheita. Sanoista tekoihin on vielä pitkä matka.