PUOLET Vasemmistoliiton kannattajista jätti äänestämättä puoluetta eurovaaleissa. Samaan aikaan perussuomalaisista reilu puolet, sosiaalidemokraateista yli 40 prosenttia ja kokoomuslaisista reilu kolmannes ja keskustalaisista vajaa kolmannes jätti eurovaalit väliin. Ahkerimmin äänestivät kristillisten ja RKP:n äänestäjät.
Näissä vaaleissa äänestäjä oli todellinen kuningas. Äänestäjä nosti ja laski peukaloaan mielipidemittausten ulottumattomissa. Tuorein TNS Gallup antaa Vasemmistoliitolle vaalien jälkeiseksi kannatukseksi 8,2 kun se oli eurovaaleissa 5,9 prosenttia.
VASEMMISTOLIITON ainoan paikan menettäminen yhdessä koko vasemmiston heikon, yhteensä kokoomuksen tasolle jäävän kannatuksen kanssa, oli rankka isku. Kyse on koko vasemmiston tappiosta.
Eurovaaleissa noin 50 000 äänestäjää – verrattuna viime vaaleihin – jätti äänestämättä Vasemmistoliittoa. Miksi näin kävi? Vasemmistoliiton paikka jäi vajaa 2 800 ääntä vajaaksi. Kannatus laski edellisiin eurovaaleihin verrattuna yli kolme prosenttiyksikköä.
Parlamenttipaikan menettäminen on kova mielikuvatappio, ja myös käytännön ongelma Eurooppa-politiikan seuraamisen kannalta.
VASEMMISTON tappiota Suomessa ei voi irrottaa eurooppalaisesta kontekstista. Vasemmiston ryhmissä Euroopan parlamentissa on yhteensä vain vajaa 200 meppiä 736:sta eli reilut kaksi kolmasosaa on oikeistolla ja vihreillä, jotka kasvattivat osuuttaan.
Oikeiston sisällä äärioikeistolaisuuden osuus vahvistui, mikä Suomessa näkyy vielä monia muita Euroopan maita maltillisempana perussuomalaisten linjauksissa. Euroopassa äärioikeistolaisuuteen liittyy myös fasistisia piirteitä joissain maissa.
Koko eurooppalaisen vasemmiston kannalta – huolimatta maakohtaisista vaihteluista – on huomattavaa, ettei vasemmisto kyennyt vakuuttamaan kansalaisia Eurooppaa ja koko maailmaa riepovasta finanssikriisistä huolimatta.
Nyt historia ei tältä osin toistanut itseään: vasemmisto ei ole hyötynyt finanssikriisistä, ei Euroopassa eikä Suomessa. Tässä on aidon analyysin paikka: Miksi kansalaiset eivät luota vasemmistoon talouskriisin hoitajana? Vasemmistoliittokin on tämän karvaasti kokenut, vaikka puolue on ollut edelläkävijä tämän finanssikriisin syitä ja ratkaisuja esitellessä. Vasemmistoliitto on myös nostanut vaihtoehtoja porvarihallitukselle.
VASEMMISTOLLA – ja Vasemmistoliitolla – on sisäsyntyisiäkin syitä vaaleissa häviämiseen, vaikka tappiota ei tule irrottaa eurooppalaisesta kontekstista. On turha hakea yksittäistä syytä tai syyllistä: sitä ei ole. On kimppu syitä, joilla vaalitappiota voidaan selittää ja tuskaa lievittää, mutta mikään niistä ei ole yksin riittävä.
Vaalikampanjointi ei ”lähtenyt lentoon” halutulla tavalla. Osa aktiiveista koki vaalit kaukaisiksi tavalla tai toisella. Osa järjestöelämästä konkreettisesti hiljeni odottelemaan vaalien tulosta. Osa aktiiveista taas teki työtä yötä myöten. Etenkin ehdokkaat olivat kovilla valtakunnallisessa kampanjoinnissa.
Konkreettisia syitä äänestämättä jättämiseen löytyy varmasti. Yleisin ilmoitettu syy yleensä kaikissa vaaleissa on, että sopivaa ehdokasta ei löytynyt. Näissä vaaleissa Suomen, oman puolueen tai ehdokkaan vaikutusmahdollisuuksiin Euroopan parlamentissa ei uskottu tai äänestäminen ei muutoin vain tuntunut tarpeelliselta. Oli myös protestihenkeä koko EU:ta vastaan.
Moni vasemmistoliittolainen aktiivinenkin toimija jätti vaalit väliin. Tämä oli suuri pettymys. Uutta, vahvaa meppiä ei voi olla ilman kokemusta.
Vasemmistoliitossa viritetty monia prosesseja
VASEMMISTOLIITOSSA on vahva uudistumisen ja muutoksen halu. Jo puolueen perustaminen lähes kaksikymmentä vuotta sitten perustui muutokseen. Tarvittiin uusi puolue, uusiutuvaa maailmaa varten.
Vaalitappiot nostavat aina pintaan vaatimuksen ”äkkiä tässä ja nyt” -uudistamisesta. 10 000 jäsenen demokraattiseen päätöksentekoon perustuva puolue ei ”yön yli nukuttuaan” ole valmis uusi Vasemmistoliitto. Uusiutuminen ja muutos on prosessi, joka vaatii ihmisiltä ideoita, sitkeyttä ja ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä niiden viemiseksi toimintaan.
PUOLUEEN perusrakenteet on oltava kunnossa, jos puolue aikoo voittaa eduskuntavaalit vuonna 2011 ja saada aitoa vaikutusvaltaa. Vasemmistoliittoa on vahvistettava jäsen-, kannattaja- ja äänestäjäpuolueena. Rikkinäisestä, heikosta puolueesta ei ole heikon puolustajaksi.
Puolueen on oltava jäsentensä vaikuttamisen areena, mutta samalla se on otettava entistä paremmin huomioon kannattajansa ja äänestäjänsä. Vasemmistoliitossa on vajaa 10 000 jäsentä, ja parhaimmillaan reilusti yli 200 000 äänestäjää, jotka antavat tukensa puoleen politiikalle.
Heitä on kuunneltava.
MAAILMA on muuttunut. Vain harva suomalainen harkitsee puolueen jäsenkortin hankkimista, mutta asioihin vaikuttaminen on monille tärkeää. Tähän on oltava mahdollisuus. On kysyttävä myös tutkimuksen kautta kannattajien näkemyksiä heidän haluamastaan politiikasta.
Entisen puoluejohdon johdolla on valmisteltu jäsendemokratian lisäämistä. Jäsenille tulee oikeus neuvoantavaan jäsenäänestykseen puheenjohtajasta jo ennen seuraavaa puoluekokousta. Puoluekokousten väli lyhennetään nykyisestä kolmesta vuodesta kahteen, mikä lisää jäsenten mahdollisuuksia vaikuttaa.
Eduskuntavaaleja linjaava puolueen poliittinen tavoiteohjelma ensi vuoden puoluekokoukselle valmistellaan jäsenkäsittelyssä. Myös internetiä hyödynnetään, jotta myös kannattajat pääsevät mukaan tavoiteohjelman valmisteluun.
ALUEIDEN vallan ja vaikuttamisen käyttöä tuetaan. Piiritoimikuntien asemaa päätöksenteossa vahvistetaan muun muassa lisäämällä koulutusta. Jäsenten alueellisia vaikuttamismahdollisuuksia niin puolue- kuin kuntapolitiikassakin vahvistetaan.
Jäsenille tiedotetaan jäsenten jo olemassa olevasta jatkuvasta aloiteoikeudesta. Tätä on käytetty vähän.
Eduskuntavaaleihin valmistautuminen alkaa syksyllä elokuussa pidettävän kaksipäiväisen puoluehallituksen kokouksen jälkeen. Ehdokkaille, vaalipäälliköille ja tukiryhmille järjestetään eduskuntavaalikoulutusta niin kampanjoinnista kuin asioistakin.
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton puoluesihteeri.