Kun EU-huippukokous pääsi juhannuksen alla sopuun Irlannille Lissabonin sopimuksen yhteydessä myönnettävistä erityistakuista, Suomen rooli oli erikoinen.
Siinä missä Irlanti uuden kansanäänestyksen paineissa halusi varmistuksen jonkinlaisen puolueettomuuspolitiikan jatkamisen mahdollisuudesta, Suomen huoli oli päinvastainen: juhannusaattona järjestetyssä tiedotustilaisuudessa ulkoministeri Alexander Stubb antoi ymmärtää pelkona olleen se, että Suomi saisi pyytämättään vastaavanlaisen varmistuksen.
Vireillä oli ollut muotoilu, joka olisi voitu tulkita ”vihjauksena” siitä, että Suomikaan ei olisi aivan täysillä mukana EU:n kriisinhallinnassa, puolustusyhteistyössä ja mahdollisissa sotilaallisissa operaatioissa. Kun tällaista vihjausta ei tullut, Stubb oli helpottunut.
”Suomi on 100-prosenttisesti sitoutunut EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan”, hän sanoi painokkaasti.
Stubbin lausunnot eivät ainakaan jätä sijaa epäilyksille hänen ja porvarihallituksen linjasta. Erkki Tuomioja (sd.) oli edellisen hallituksen ulkoministerinä mukana järjestämässä EU:n perustuslakiin mainintaa liittoutumattomien maiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ”erityisluonteesta”, mitä kokoomuslaiset ankarasti arvostelivat. Nyt linjana on varmistaa, ettei sopimuksiin kirjata enää mitään, minkä voisi tulkita edes etäisesti viittaavan liittoutumattomuuteen tai puolueettomuuteen. Hallitusohjelmassakaan liittoutumattomuutta ei enää ole.
Stubbin puoluetoveri, puhemies Sauli Niinistö totesi äskettäin, että eurooppalaisen turvallisuus- ja sotilasyhteistyön päässä häämöttää Nato-jäsenyys. Tarpeeseen hakea Nato-jäsenyyttä Niinistö suhtautui epäillen, koska arvioi Naton tulevan joka tapauksessa vastaan ”eurooppalaisen tien” kautta.
Kun Stubb vannoo ”100-prosenttista sitoutumista” EU:n sotilaalliseen ulottuvuuteen, kyse on jälleen myös Natosta. Niinistön sanoin ”kaikki eurooppalainen puolustustoiminta on aina Naton sateenvarjon alla”.
Vaatimukset kaikkien EU-maiden liittymisestä Natoon tullevat voimistumaan sotilaallisen integraation tiivistyessä. On epäselvää, mikä Irlannin puolueettomuustakuiden todellinen merkitys pitemmän päälle on. Lienee kuitenkin mahdollista, että niiden ansiosta Nato-paineiden torjuminen olisi irlantilaisille vähän suomalaisia helpompaa.
uutiskirje 
