”Onko tämä niin tavanomaista toimintaa kokoomuksessa, ettei siellä osata pitää sitä kovin kummoisena?”
Maanantaina Helsingin Sanomissa pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) myönsi tavanneensa keskustan keskeisiä yksityisiä vaalirahoittajia jopa eduskuntavaalien jälkeen virka-asunnossaan ja tarjonneensa näille päivällisen.
Vuosi sitten hän antoi päinvastaisen kuvan tapahtumista. Viime viikkoina pääministeriltäkin on tullut uutta tietoa tapahtumien kulusta tipoittain.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie ei ole vakuuttunut siitä, että lahjoittajayrittäjille tarjottu illallinen oli viaton vaalikaronkka.
– Ehkä tultiin kertomaan, miten jatkossa kuuluu toimia. Sellaisia arveluitahan siitä syntyy, kun sijoitus tuotti tulosta, alettiin kerätä vastapalkkiota.
”Yksinkertaisesti
valehteli”
Lapintie arvioi nyt ilmenneen paljon sellaista, mikä asettaa pääministerin aseman kyseenalaiseksi.
– Enää ei edes puhuta kertamuistamattomuudesta vaan useasta muistamattomuudesta, hän sanoo.
– Pääministeri yksinkertaisesti valehteli eduskunnalle, kun tapasi useamman kerran samoja ihmisiä samassa kokoonpanossa ja sanoi, ettei muista tätä.
Hän muistuttaa siitä, että pääministerin pitäisi nauttia koko eduskunnan luottamusta.
– Nyt hän ei nauti, Lapintie sanoo.
Myös SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson on samalla linjalla. Hän oli se, joka nosti asian esiin vuosi sitten eduskunnan kyselytunnilla.
Gustafssonin mielestä nyt paljastunut tieto vahvistaa käsitystä, jonka mukaan pääministeri on ollut hyvinkin tietoinen puolueensa vaalirahoituskuvioista.
– Itse kytken tapahtumat vuoden takaiseen suulliseen kyselytuntiin, jossa pääministerin muistamattomuus tai se, ettei puhunut totta, asettuu entistä oudompaan valoon, koska hän kuitenkin on ollut henkilökohtaisesti tekemisissä näiden päärahoittajien kanssa. Minusta se heikentää pääministerin puheiden muutenkin löysää uskottavuutta.
Kokoomus
laskelmoi?
Lapintie ihmettelee sitä, että hallituskumppanien luotto pääministeriin pysyy, vaikka kyse on ilmiselvästä salailusta.
Hän muistuttaa kesäkuun 2003 tapahtumista, joissa edellinen keskustalainen pääministeri Anneli Jäätteenmäki joutui jättämään tehtävän, kun hallituskumppanien luotto loppui.
– Ihmettelenkin nyt, miten Vanhaseen on yhä luottoa. Johtuuko se siitä, että tämä on niin tavanomaista toimintaa kokoomuksessa, ettei siellä osata pitää sitä kovin kummoisena?
Hän pitää mahdollisena sitäkin, että kokoomus käy jo vuoden 2011 eduskuntavaaleja.
– Jokin erinomainen syy kokoomuslaisilla on siihen, että ovat lähteneet tämmöiseen kuvioon.
Myös Gustafsson näkee tilanteessa yhtymäkohtia Jäätteenmäen eroon johtaneisiin tapahtumiin siltä osin, että ei ole puhuttu totta eduskunnan edessä.
Gustafsson puhuu hallituskumppanien eli kokoomuksen, RKP:n ja Vihreiden yltiölojaalisuudesta. Syyt eivät kuitenkaan ehkä ole ihan lojaaleja.
– Kokoomus mitä ilmeisimmin katsoo tilanteen palvelevan puolipoliittista etuaan, kun Vanhanen on jatkuvasti erittäin epäedullisessa valossa julkisuudessa. Mutta Vihreiltä ja RKP:ltä odottaisi nyt ryhtiä.
Hän sanoo helposti syntyvän ajatus siitä, että kokoomus laskelmoi.
– Se ei ole tässä asiassa periaatteellinen isänmaallinen puolue, mitä se nyt ei ole ollut pitkään aikaan.
Lapintie ei usko pienempien hallituspuolueiden RKP:n ja Vihreiden voimaan pääministeritilanteen korjaamiseksi.
– Kyllä se vaan valitettavasti on kahden suuren välinen asia.
Hän ei myöskään odota RKP:ltä kriittistä suhtautumista, koska uskoo senkin rahoissa olevan kysymysmerkkejä. Vihreät ovat hiukan eri asia.
– Vihreäthän haluaa esiintyä avoimuuden ja läpinäkyvyyden malliesimerkkinä. Sopiikin ihmetellä, ettei se reagoi, Lapintie sanoo.
– Varmaan syy on sama kuin kaikessa Vihreiden hallitushiljaisuudessa. Halutaan pysyä hallituksessa eikä tehdä mitään, mikä voisi ärsyttää esimerkiksi pääministeripuoluetta.
Tarvitaan useita
viranomaisia
Nyt oppositiossa odotetaan vaalirahavyyhteen liittyvää, rahoittajana mukana olleen Nova Groupin konkurssista seuraavaa erityistilintarkastusta. Lapintie toteaa, että rahaa lahjoittaneiden yritysten tarkoituksena vaikuttaa olleen saada etua vaalien jälkeen esimerkiksi kaavoituksen suhteen.
– Kun yritys on mennyt konkurssiin, ainoa oikea tapa on tutkia erityistilintarkastuksella, mitä siinä on tapahtunut. Voidaan katsoa, onko vaalirahoitus ehkä ollut myös osasyy konkurssiin ja onko jopa niin, että sillä olisi vahingoitettu muiden velkojien etua.
Hän pitää sotkua kuitenkin niin isona, että se edellyttää useammankin viranomaisen paneutumista asiaan.
– Tässä voisi miettiä, olisiko valtakunnan oikeuden tutkinta paikallaan. Mutta ensin odottaisin erityistilintarkastuksen tulosta.
Lapintie odottaa nyt vaalirahoitussäännöksiin korjauksia.
– Jos voimassa olisi selkeä sääntö puoluerahoituksen avoimuudesta, pääministerin toiminta olisi ollut rikollista.
Syksyllä
tilanne toinen
Gustafsson uskoo erityistilintarkastuksen lisäksi kriittiseen mediaan.
– Voi olla, että loppusyksyyn mennessä tulee olennaisesti uutta tietoa ja varmaan viimeistään silloin myös oppositio miettii uusia keinoja.
Pääministerin uskottavuutta mahdollisesti heikentävien tietojen ohessa tutkittavaa riittää korruptiossa, joka Gustafsson kuvaa poikkeukselliseksi.
– Mittaluokka on ollut huikea ja sillä on selvästi vaikutettu eduskunnan kokoonpanoon.
Se, että vuosi meni ilman ratkaisevaa uutta tietoa vaalirahoituksesta, johtuu hänen mukaansa siitä, että oppositiolla ei juuri ole keinoja tarttua asioihin. Nyt vyyhti lähti liikkeelle siitä, kun keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen paljasti pääministerin tapaamisia.
– Se oli niin painava todistajalausunto, että syntyi poliittinen skandaali.