Kustannusarvio noussut ja tekniset ongelmat lisääntyneet
Etelä-Ranskan Cadarachessa, lähellä Marseillea, tehdään kansainvälisen ITER-koereaktorin rakennusten pohjatöitä. Laitoksen pitäisi suunnitelmien mukaan käynnistyä vuonna 2018.
Jo jonkin aikaa on tullut tietoja siitä, että hanke on kasvavissa vaikeuksissa. ITER:in hallintoneuvosto aloitti keskiviikkona Japanin Mitossa kaksipäiväisen kokouksensa, jossa sen odotetaan päättävän leikkauksista projektiin.
ITER:in alkuperäinen kustannusarvio oli vajaa 5 miljardia euroa. Britannian BBC kertoi eilen, että sen tietojen mukaan rakentamiskustannukset olisivat yli kaksinkertaistumassa vähintään 11,5 miljardiin euroon.
Ensimmäisten 20 vuoden käyttökustannukset oli arvioitu samansuuruisiksi kuin rakentamiskustannukset. Myös tämä arvio on nyt nousussa.
Euroopan Unioni sitoutui hoitamaan 45 prosenttia kustannuksista vuonna 2006, kun projektista päätettiin. ITER:in muut jäsenet ovat Japani, Venäjä, Yhdysvallat, Kiina, Intia ja Etelä-Korea. Kahdeksantena saattaa tulla mukaan Kazakstan.
Vaikeuksia
ollut ennenkin
Fuusiovoimalasta on odotettu tulevaisuuden ratkaisua maailman energiaongelmille. Nykyiset ydinvoimalat perustuvat atomiytimien halkaisemiseen eli fissioon, kun taas fuusioreaktorissa kyse on vetyatomien yhtymisestä. Hankkeen kannattajien mukaan tämä on turvallinen ja lähes saasteeton tapa tuottaa energiaa.
Pienimuotoinen fuusioreaktio on pystytty saamaan aikaan laboratorio-olosuhteissa, mutta hyvin suurilla kustannuksilla. ITER-projektin päämääränä on valmistaa koereaktori, joka pystyisi tuottamaan enemmän energiaa kuin mitä se kuluttaa.
ITER-projektia (International Thermonuclear Experimental Reactor) ryhdyttiin puuhaamaan jo parikymmentä vuotta sitten. Se on matkan varrella ollut ongelmissa ennenkin. Yhdysvallat erosi jo välillä kustannusten vuoksi projektista, mutta liittyi sitten takaisin. Pitkään riideltiin myös koereaktorin sijoitusmaasta.
Cadarachen reaktorirakennuksesta tulee Pariisin Riemukaaren kokoinen ja 36 000 tonnia painava laitos.
Syntymässä
riisuttu versio
Hinnannousun syinä pidetään alkuperäisen kustannusarvion tekemistä alakanttiin, materiaalien kallistumista sekä oletettua suurempaa henkilökunnan tarvetta.
Julkitulleiden tietojen mukaan ITER:in osallistujamaat ovat lisäksi myöntämässä, että ratkaisua vaativat tekniset ongelmat ovat odotettuakin suuremmat.
Optimistisimmissa arvioissa on luotettu kaupalliseen tuotantoon kykenevään fuusiovoimalaan muutaman kymmenen vuoden kuluessa. Nyt taitaa olla lähempänä lentäväksi lauseeksi muodostunut sutkaus, jonka mukaan fuusioreaktori on aina sadan vuoden päässä.
Yksi pääongelmista on, että fuusioreaktio tapahtuu erittäin korkeassa lämpötilassa. Vielä ei ole keksitty reaktorin seiniin materiaalia, joka kestäisi tällaisen kuumuuden.
Ranskan atomienergiakomission pääjohtaja Catherine Cesarsky ennakoi viime viikolla uutistoimisto AFP:lle, että koereaktori pyritään edelleen käynnistämään vuonna 2018, mutta riisuttuna versiona.
ITER:in hallintoneuvoston odotetaan tänään päättävän kustannusten leikkaamisesta sekä reaktorin ensimmäisen version käyttämisestä pelkästään tavallisella vedyllä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan sen lisäksi olisi vuonna 2021 alettu tehdä kokeita myös vedyn deuterium- ja tritium-isotoopeilla, mutta nyt tätä lykättäneen viidellä vuodella.
Deuteriumin ja tritiumin reaktio on vielä vaikeampi hallita kuin tavallista vetyä käyttämällä aikaansaatu, mutta laboratoriokokeiden mukaan se olisi energiatehokkaampi. Lämpöäkään ei tarvittaisi kuin 150 miljoonaa Celsius-astetta.