Porvarihallitus reagoi talouskriisiin myöhässä vasta myöhään viime syksynä. Nyt se on vastaavasti lopettamassa elvytyksen liian aikaisin, vaikka valtiovarainministeriön tiistaina julkistettu suhdannekatsaus meni odotettuakin enemmän pakkasen puolella ja vaikka todellinen työttömyyspiikki odottaa vasta syksyllä ja ensi vuonna.
Suhdannekatsauksen julkistamistilaisuudessa valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) pani pistettä velanotolle ja puhui jo sen pois maksamisesta. Pontta Kataisen näkemyksille antaisi se, että taantuman pohja alkaa olla näkyvissä ja ensi vuonna luvassa olisi varovaista kasvua.
Vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että toisenlaisista lupauksista huolimatta porvarihallitus on toistamassa edeltäjänsä virheitä ja suhtautuu välinpitämättömästi työttömyyteen.
Ministeriönkin mukaan työllisten määrä jää tänä vuonna 100 000 alemmaksi kuin viime vuonna, lomautusten vuoksi tehdyt työtunnit alenevat vielä enemmän ja ensi vuonna työttömyys nousee ainakin kymmeneen prosenttiin.
Näiden arvioiden perusteella niin kotimaiset kuin koko EU-alueen valtiovarainministereiden puheet elvytyksen lopettamisesta asettuvat outoon valoon.
Joistain myönteisistä merkeistä huolimatta talouskriisin nykyistä vaihetta ja tulevaa kestoa ei tiedetä. Suomessa työttömyyden kasvu on vasta jäädyttämässä kotimarkkinat. Vienti oli koko kevään jyrkässä pudotuksessa eikä tärkeimmissä vientimaissa ollut elpymistä näköpiirissä. Tuotannon romahdusta kuvataan laaja-alaiseksi, mutta investointien lasku oli vasta alkamassa.
Mikään ei puhu sen puolesta, että kaikki tarpeellinen on jo tehty ja nyt voidaan valmistautua velkojen maksuun.
Merkit viittaavat myös siihen, että julkisen talouden tasapainoa aletaan aikanaan hakea tavalla, joka koskee kovimmin pienituloisiin. Tulossa on, ja monissa kunnissa niistä on jo päätettykin, menoleikkauksia sekä veronkorotuksia. Molemmat iskevät raskaasti vähävaraisiin, mutta parempiosaiset eivät välttämättä edes huomaa niitä.
Poliittinen eliitti haluaa viimeiseen asti välttää palkkaverotuksen kiristämisen, joten tiedossa on ainakin arvonlisäverotuksen korotus. Sitä samasta hyödykkeestä maksaa yhtä paljon Suomen rikkain mies ja pitkäaikaistyötön. Lamojen välillä rikkain on kuitannut valtavat veronkevennykset, mutta työtön ostovoimansa laskun.