Valtakunnallisessa työyhteisöliikuntaprojektissa on pilottivaiheen jälkeen päästy vaiheeseen, jossa on mahdollista analysoida tutkimustiedon pohjalta toiminnan mahdollisuuksia. Kahdeksassa yhteisössä läpiviedyn pilottihankkeen päätyttyä on myös selvitetty esteitä tämän toiminnan tiellä.
TUL:n liittojuhlan yhteydessä eilen järjestetyssä työmarkkinaosapuolten, liikuntajärjestöjen ja kolmen ministeriön yhteistyönä toteutetun projektin pääseminaarissa kerrottiin kokeilun johtopäätökset.
Projektin ohjausryhmässä mukana olleen TUL:n pääsihteerin Esko Rannon mukaan jo nyt voidaan sanoa hankkeen tuottaneen tärkeitä havaintoja työyhteisöliikunnan merkityksestä työhyvinvoinnin edistämisessä.
– Ammattimaisesti toteutettu työyhteisöliikunta edistää organisaation hyvinvointia ja työntekijöiden jaksamista.
Projektin käytännön toteutuksesta vastasivat tutkijat Nina Karhula ja Sanna Pohjola.
Pohjolan mukaan merkittävimmät haasteet työyhteisöliikunnan edistämisen tiellä on jaettavissa kolmeen osaan.
– Vähän liikkuvien aktivoiminen, johdon sitouttaminen ja yhteistyötahojen yhteensaattaminen, luettelee Pohjola haasteet, jotka hänestä ovat kuitenkin muutettavissa mahdollisuuksiksi.
Johto
avainasemassa
Johdon sitouttaminen on Pohjolan mukaan kaiken a ja o. Hän toi myös esille tärkeän huomion työyhteisön jäsenten aktivoimisessa.
– Liikkumisen tulisi tehdä helpoksi ja se tulisi liittää osaksi työpäivää.
Myös Nina Karhula tähdensi merkitystä, joka yöyhteisön johdolla on työyhteisöliikunnan synnyttämisessä ja sen jatkuvuuden takaamisessa.
– Johdon vähättelevä asenne on este, mutta sitä on myös yhteistyötahojen puuttuminen ja työpaikkaliikuntaa ajavan kentän hajanaisuus.
Karhula korosti myös työterveyshuollon roolia.
Työkyky ja
liikunta
SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring muistutti työmarkkinajärjestöjen sitoutuneen tavoitteeseen pidentää työuria. Toimet työkyvyn parantamiseksi ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ovat Haringin mukaan tämän tavoitteen toteutumisessa oleellisia.
– Tätähän tavoitetta työyhteisöliikuntakin palvelee.
Tilastotiedot liikunnan harrastamisen määrän ja kunnon yhteydestä on viesti, joka kertoo miten tähdellistä on, että työmarkkinaosapuolet ymmärtävät työyhteisöliikunnan merkityksen, saattoi Haringinkin esittämien näkemysten perusteella päätellä.