These boots are made for walking
Tallinnan Taidehallissa oli alkukeväästä esillä 16 eurooppalaisen taiteilijan töitä. Pientä ja sitkeää Suomea edusti pieni ja sitkeä nainen: kuvataiteilija Kiba Lumberg.
Eikä ensimmäistä kertaa. Lumbergin töitä on ollut esillä Pariisissa, Oslossa, Tukholmassa, Prahassa, Venetsiassa, Brysselissä…
– Koen aina edustavani Suomea. Rakastan tätä maata, mutta kun puhutaan sielun sivistyksestä, siitä täällä ollaan kaukana. Siinä mielessä Suomi ei ole sivistysvaltio. Täällä ymmärretään ahneutta, mutta arvot ovat hukassa.
Tallinnan näyttelyyn Lumberg rakensi installaation Esteitä, rajoja ja piikkilankaa. Teokseen kuului kalliolaisen Avikaisen leipomon muhkea reikäleipä.
– Loppujen lopuksi konflikteissa kyse on taistelusta leivästä ja vedestä, taiteilija sanoo.
Niistä taistellaan myös Euroopan rajoilla.
– En ymmärrä maailmaa, jossa rikkaita suojellaan köyhiltä.
Kaiken keskiössä
ihmisoikeudet
Ovi on avattava hylkiöille, sen Kiba Lumberg oppi lapsena ja toteuttaa samaa periaatetta omassa Aurinkogalleriassaan Kalliossa. Sinne ovat kaikki tervetulleita ja vastaanotto on sydämellinen.
Vaikka Lumbergin lapsuus purkutuomion saaneissa taloissa oli köyhää ja rankkaa, solidaarisuus ulottui myös vieraisiin. Kulkureihin ja hylättyihin naisiin, joita valtaväestö ei sietänyt silmissään.
Kansan Uutisten toimittaja saa ensin halauksen gallerian emännältä, sitten märän nuolaisun Pontus-mopsilta. Työpöydälle on katettu herkulliset voileivät ja kahvi ”joka on niin hyvää, että varmasti haluat lisää”.
Ovi on auki myös viereisen kukkakaupan myyjälle, joka kysyy saisiko taas lainata suodatinpussin. Lumberg antaa niitä nipun.
Keskustelu Lumbergin kanssa palaa aina ihmisyyteen, ihmisarvoiseen elämään ja ihmisoikeuksiin. Ne ovat Lumbergin arvomaailman perusta, kaiken ydin.
– Kenenkään ei pitäisi joutua syntymään epäinhimillisiin olosuhteisiin.
Mustalaislapsen
varpaat palelevat
Ihmisoikeuksien on Kiba Lumbergin mielestä ylitettävä valtioiden, uskontojen ja tapakulttuurien rajat. Hän vastustaa jyrkästi vetoamista tapakulttuuriin, silloin kun puhutaan naisten alistamisesta tai väkivallasta.
Ja jos ihmisoikeuksia vastaan rikotaan, on siihen puututtava, esimerkiksi romanien asemaan Euroopan laajuisesti.
– Mustalaislapsen varpaat Romaniassa palelevat aivan samoin kuin suomalaislapsen täällä.
EU-maissa on monenlaista syrjintää, johon voidaan Lumbergin mielestä EU-tasolla puuttua. Ja kun Suomessa keskustellaan esimerkiksi somalipakolaisten palauttamisesta Somaliaan, esittää Lumberg kysymyksen:
– Pitäisikö Ruotsin palauttaa sinne töihin muuttaneet suomalaiset, kun Volvon tehtaat menevät nurin?
Viha ja katkeruus syntyvät Lumbergin mielestä eriarvoisuudesta. Kasvavien tuloerojen Suomi on oivallinen kasvualusta rasismille. Talouden taantuma vain lisää tunnetta, ettei ”omienkaan asioita hoideta”.
Nuoruus ei takaa
ajatusten tuoreutta
– Luovuutta tarvitaan joka asiassa, on se bisnestä, politiikkaa tai taidetta. Euroopan parlamentissakin on oltava luova ja sosiaalinen, muuten ei saa mitään aikaiseksi.
Politiikkaan tarvitaan Kiba Lumbergin mielestä myös iloa ja räiskyvyyttä. Uudet ajatukset ja toimintatavat eivät ole iästä kiinni, eikä nuoruus automaattisesti tarkoita uusiutumiskykyä.
Lumberg sanoo kavahtavansa kun näkee nuoria poliittisia aktiiveja, jotka ovat omaksuneet vanhat pelisäännöt.
– He ikään kuin näyttelevät sitä, mitä on olla poliitikko. Naama on nuori, mutta sisältö vanhaa.
Kiba Lumberg uskoo kulttuuriin tai taiteeseen eteenpäin vievänä voimana. Taiteilijoiden asema onkin yksi syy, joka sai Lumbergin lähtemään mukaan politiikkaan.
– Yksi kirja voi muuttaa maailmaa enemmän kuin papereita pyörittävät poliitikot, hän sanoo.
Luovaa
vaalikampanjointia
Kiba Lumbergin vaaliesitteessä tämä tumma nainen katsoo suurilla silmillään suoraan kohti, keskeltä pimeää.
– Mörkökö, kysyy teksti kuvan alla.
EU on yhteistyömahdollisuus, eikä mikään mörkö, vastaa esite ja kehottaa äänestämään parlamenttiin ensimmäisen tumman mepin.
Vaalikampanja ulottuu puhelinmyyjään, joka keskeyttää haastattelun. Lumberg juttelee iloisesti ja ystävällisesti, muistuttaa myyjää pyöräilykypärän käytöstä ja kertoo äänestämisen tärkeydestä.
– Muualla ihmiset taistelevat saadakseen äänioikeuden. Ja meillä tätä oikeutta ei käytetä. Hullua porukkaa!
Hän tyrmää ajatuksen siitä, että EU-asiat olisivat kaukana, etteivät ne koskisi.
– Kyllä koskevat! Ne koskevat meitä kaikkia. Ei maailma ole kaukana, se on tässä, jokapäiväisessä elämässä.
n
Kiba Lumberg
Syntynyt Lappeenrannassa vuonna 1956. Omien sanojensa mukaan ”sillisalaatti”: romanijuurien lisäksi perheen esi-isät ovat juutalaisia, karjalaisia, ruotsalaisia kalastajia…
Kuvataiteilija, kirjailija, käsikirjoittaja.
Opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa sekä ulkomailla, mm. Firenzen taideakatemiassa.
Näyttelyitä Suomessa ja maailmalla vuodesta 1993. Julkaissut kolme romaania ja tehnyt käsikirjoituksen TV-sarjaan Tumma ja hehkuva veri, joka oli julkinen irtiotto väkivaltaisesta romaniperinteestä.
On kantaaottavalla taiteellaan ja rohkeilla puheenvuoroillaan aina heikoimpien puolella.
Vasemmistoliiton kulttuurityöryhmän jäsen. (KU)