Työttömien määrä myös tilastoissa lisääntyy huimaa vauhtia. Tuoreimpien Tilastokeskuksen tietojen mukaan huhtikuussa työtä vailla oli 68 000 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten. Lisäksi samaan aikaan oli lomautettuna noin 90 000 suomalaista. Useita heistä uhkaa irtisanominen.
Erityisen jyrkästi on kasvanut nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyys. Tästä ikäluokasta oli työttömänä miltei joka neljäs. Nuorisotyöttömyys on noussut yli 60 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vastavalmistuneiden nuortenkin on entistä vaikeampia saada työpaikkaa. Siksi nyt tarvitaan nopeasti järeitä toimia, joilla voitaisiin vaikuttaa siihen, etteivät nuoret syrjäydy kokonaan työelämästä – ja yhteiskunnasta.
Tuoreet työttömyysluvut suorastaan huutavat hallitusta tekemään jotakin. Mitään ei kuitenkaan tunnu tapahtuvan. Ministerit jopa vähättelevät työttömyyden nousuvauhtia.
SDP:n johdolla viime viikolla tehdyllä koko opposition välikysymyksellä haetaan hallitukselta vastauksia ennen muuta siihen, miten se vastaa nuorten työttömyyden ja sen aiheuttamien lieveilmiöiden kasvuun. Turha taitaa kuitenkin olla toivo saada kunnon vastuksia. Finanssikriisi on muuttunut työllisyyskriisiksi. Hallitus pystyisi halutessaan tekemään paljonkin. Se on kuitenkin valinnut toimimattomuuden.
Syksyyn odottaminen on liian myöhäistä, sillä toimenpiteitä tarvitaan tässä ja nyt. Panostuksia pitää löytyä muun muassa vastavalmistuneiden nuorten lisäkoulutukseen ja työllistämiseen
Ylen uutisissa tiistaina Lapin yliopiston sosiologian professori Asko Suikkanen totesi, että itse asiassa tilanne on työttömyyden osalta nyt pahempi kuin viime laman aikana 90-luvun alussa. Hän ennusti, että jos mitään ei tehdä, työttömien määrä kasvaa todella rajusti. Uhkana on pysyvä jopa 600 000 työttömän armeija. Työttömyysaste voi nousta jopa 20 prosenttiin. Voi vain kuvitella, millaiset vaikutukset sillä olisi yhteiskuntaan?
Suikkasen ennusteet eivät ole tuulesta temmattuja, sillä suurin osa menetetyistä työpaikoista ovat sellaisia, että ne eivät palaa, vaikka ajat paranisivatkin. Samaan aikaan ei vastaavasti ole nousemassa esiin uusia runsaasti, työllistäviä tuotannonaloja ja vastaavasti tietyillä vientialoilla on yhä tiettyä ylikapasiteettia.
n
Vahtikoiraa tarvitaan
Vasemmistonuorten liittokokous viikonvaihteessa Turussa osoitti, että järjestö on voimissaan ja myös tiukasti ajassa kiinni. Vaikka Vasemmistonuoret ei ole suoraan Vasemmistoliiton nuorisojärjestö, niin se toimii kuitenkin tuiki tarpeellisena puolueen vahtikoirana. Nuoret eivät kaikissa asioissa ole samaa mieltä puolueen kanssa ja he myös tuovat kantansa rehdisti esiin.
Vuoropuhelu voi muuttua välillä kiivaaksikin väittelyksi, mutta se vain raikastaa ilmaa, tuo uusia tuulia politiikkaan sekä voi murentaa aikansa eläneitä ja jäykistyneitä asenteita ja rakenteita. Vasemmistonuoret onkin järjestönä löytänyt paikkansa. Se ei vain arvostele, vaan esittää myös uusia vaihtoehtoja, joita myös vasemmistolaisessa politiikassa sanotaan olevan liian vähän.