Esko Seppänen
Tulollaan (7. 6. 2009) on Euroopan parlamentin jäsenten vaali.
Euro”demokratiassa” suurin osa parlamentin uudesta meppivuosikerrasta tiedetään jo nyt, kolme viikkoa ennen vaalipäivää. Lähes kaikissa EU-maissa nimittäin on listavaali, ja isojen maiden suurten puolueiden pitkien listojen kärkinimet tulevat valituiksi ilman että äänestäjät voivat vaikuttaa henkilöihin.
Europarlamentti on kartelli, jossa ylikansallisen vallan jakavat oikeistolainen Euroopan kansanpuolue (EPP) ja ”sosialistit” eli keskustavasemmistolainen demaripuolue (PSE). Ylikansallisia puolueita, joiden jäseninä ovat kansalliset puolueet, tuetaan parlamentin rahoista maksettavalla europuoluetuella. Niillä rahoilla unionia liittovaltioidaan ja militarisoidaan.
Vain kansat voivat sen estää.
Ainoastaan Irlannin kansa sai kansanäänestyksen suurten maiden vallan betonoivasta EU:n perustuslaista. Se sanoi EI vallan lisäkeskitykseen johtavalle Lissabonin sopimukselle. Äänestys oli kansa vastaan puolueet. Kun puolueet hävisivät, ne haluavat äänestyttää kansalla samasta asiasta uudelleen.
Europarlamenttiryhmämme GUE/NGL tilasi TNS Gallup Oy:ltä mielipidetiedustelun siitä, onko suomalaisten mielestä oikein vai väärin panna irlantilaiset äänestämään uudelleen ”väärän” tuloksen takia. Suomalaisista 46 % (vasemmistoliittolaisista 66 %) oli irlantilaisten puolella uutta kansanäänestystä vastaan ja vain 31 % (vasemmistoliittolaisista 25 %) halusi panna irkut kansanäänestyksen uusiksi.
Irlantilaisten vastarinnan johtajiin kuului miljonääri (tai ainakin hänen vaimonsa on) Declan Ganley.
Olen tavannut miehen eri yhteyksissä, vaikkakin tunnen paljon paremmin hänen kavereitaan. Siltä pohjalta minulla on sisäpiiritietoa, joka hämmentää.
Ganley on hämäräliikemies, joka kansanäänestyksen jälkeen päätti ryhtyä eurooppalaiseksi poliitikoksi. Hän perusti liikemiespoppoonsa kanssa Libertas-nimisen puolueen, jolla ei ole muita julkilausuttuja tavoitteita kuin Lissabonin sopimuksen hylkääminen. Europuolueena se tavoitteli europarlamentin europuoluetukea, joka meni jäihin papereiden epäselvyyksien takia. Jotkut perustajista sanoivat, etteivät he olleet allekirjoittaneet perustamissopimusta.
Timo Soini ei kiistä nimikirjoituksensa aitoutta.
Perssuomalaisten puheenjohtaja muuttui kummallisella tavalla tavattuaan Ganleyn Irlannissa. Hän kääntyi eurouskoon, eli EU ei ole ongelma vaan sen kaikki viat ovat Lissabonin sopimuksessa. Myös Ganley, joka lupasi rahoittaa eri maissa Libertasin tunnuksilla käytävät vaalikampanjat, on samassa eurouskossa.
Eurotakinkääntäjä Soini on – vastoin puolueensa kantaa, mutta Libertasin linjalla – myös Nato-uskossa.
Libertas on muun muassa Puolassa äärikatolilaisten juutalaisvastaisten voimien puolue. Vatikaanin rituaaliuskonnon miehiä ovat myös sekopoltsi Lech Walesa, Ganley ja Soini. Libertasille paavi (jonka europoliittinen inkarnaatio Ganley haluaa olla) on ylempi vallankäyttäjä kuin kansa kaikkivaltias.
Epäselvä on Libertasin sisäinen valtarakenne. Tiedetään Ganleyn tahto: muiden on toteltava häntä.
On todennäköistä, että diktaattorin elkein esiintyvästä Ganleystä ei tule Irlannissa meppiä. Silloin Libertas on laiva ilman kapteenia. Ganleylle eli Mr Egolle jää aina mahdollisuus siirtyä takaisin bisneselämään poliittisten sekoilujen jälkeen.
Ongelmaksi meille muille tulee se, että EI-puoli on menettämässä Ganleyn touhopolitiikan jälkeen uskottavuutensa Irlannin toisessa kansanäänestyksessä. Se merkitsee KYLLÄ-tulosta ja lisää EU:n liittovaltioitumista.
Libertasia suuremman haasteen oikeiston ja demarien parlamenttikartellille tuottaa Englannin konservatiivipuolue, joka vaalien jälkeen perustaa europarlamenttiin liittovaltiohenkisyydestä vapaan uuden oikeistoryhmän. Se horjuttaa kartellin vallanjakoa rajummin kuin mikään aatteeton salaseura nimeltä Libertas.
Soinin eurotakinkäännös ja Nato-myönteisyys voi padota siirtymää Vasemmistoliitosta perssuomalaisiin. Persut eivät ole vaihtoehto He ovat Libertas-nimisen salaseuran hengaajajenginä tuottamassa paavin kunnianpalautusta Euroopan politiikkaan.