Kummallisen toimettomana koko kevään ajan istunut hallitus on nyt ikään kuin herännyt unestaan. Se aikoo löytää budjetin sisältä muutamia kymmeniä miljoonia euroja käytettäväksi työllisyysrahoihin. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) havahtui ongelmaan vasta, kun oppositiopuolueet ryhtyivät kovistelemaan hallitusta välikysymyksellä.
Rahat kaivetaan Kataisen mukaan ”kohdentamalla nykyisiä rahoja uudelleen”. Kokoomusministerin mukaan nyt pärjättäisiin 60 lisämiljoonalla, kun esimerkiksi Vasemmistoliitossa lisärahan tarpeeksi on laskettu vähintään 400 miljoonaa euroa.
Työttömyysongelma on pahentunut viime syksystä alkaen kuukausi kuukaudelta, mutta valtiovarainministeri puhuu yhä niin, kuin hän ei tajuaisi, missä mennään. Hallitus oikeastaan antautui jo ajat sitten. Ministerit ovat koko alkuvuoden ajan toistaneet kuin yhdestä suusta, että hallitus on aseeton. Mitään ei voi tehdä, kun vienti ei vedä. Hallitus ”toimiikin” kuin vailla poliittista vastuuta oleva virkamieshallitus.
Vasemmisto-oppositio on viime syksystä lähtien vaatinut hallitusta ottamaan talouden taantuman ja työttömyyden kasvun tosissaan. Silti esimerkiksi työllisyysrahat ovat nyt loppumassa kolmen TE-keskuksen alueella ensi kuun lopulla.
Juuri tällaisessa tilanteessa lisärahaa tarvittaisiin ennen muuta työllisyyskoulutukseen ja nuorten harjoittelupaikkoihin.
Myöhäisheränneeksi ovat osoittautuneet hallituksessa varsin äänettöminä yhtiömiehinä toimineet vihreät. Vastavalittu puheenjohtaja Anni Sinnemäki puhui puoluekokouksessa Jyväskylässä työttömyydestä ihan niin kuin hän ei olisi tiennyt, että puolueen ex-puheenjohtaja Tarja Cronberg on istunut hallituksessa näiden asioiden päällä.
Vihreät ovat pitäneet julkisuudessa paljon ääntä sitä, että maassa ei ole tehty riittävästi pätkätyöläisten aseman parantamiseksi. Tämä pitääkin paikkansa. Vihreät kuitenkin – ehkä tahallaan – unohtavat, että pari vuotta sitten SAK:n eläkkeelle jäänyt pääjuristi Kirsti Palanko-Laaka teki työministeriölle pätkätöistä selvityksen ja esitti samalla myös useita konkreettisia parannusehdotuksia. Mitään ei ole tapahtunut, vaikka näiden asioiden valmistelusta on ollut vastuussa nimenomaan vihreitä edustanut työministeri Cronberg.
Kohtuutonta
Kannattaa unohtaa puheet siitä, että vain yksityiset suuryritykset hellivät johtajiaan. Myös valtion kokonaan tai osittain omistamat yhtiöt tarjoavat johtajilleen yltäkylläisiä eläke-etuja. Helsingin Sanomien selvityksestä (18.5.) käy ilmi, ettei Fortumin Mikael Lilius ole mikään poikkeus. Supereläkkeet eivät ole myöskään mikään sattuma tai vahinko, vaan järjestelmä on todella luomalla luotu sellaiseksi, että rahaa ropisee normaalikäytäntöä enemmän jo 60-vuotiainakin eläköityville johtajille. Huippuna on Jukka Härmälän 57 000 euron kuukausieläke.
Näitä ökyeläkkeitä ovat olleet yhtiöiden hallituksissa hyväksymässä myös valtio-omistajan edustajat, joten järjestelmän hyväksyjät löytyvät valtion omistajaohjausyksiköstä, josta nyt hallituksessa vastuun kantaa puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.).