Jyväskylässä on poikkeuksellisen pitkät perinteet työväen yhteisten vappujuhlien järjestämisessä. Yksi kulkue on riittänyt koko vasemmistoväelle jo vuodesta 1969 lähtien.
Koko vasemmiston yhteisiä vappujuhlia Jyväskylässä kokeiltiin kolmena vuotena peräkkäin heti keväästä 1945 alkaen, kun kaupunki oli siirtynyt kunnallisvaaleissa vasemmiston valtaan. Sen jälkeen sosialidemokraatit ja kansandemokraatit juhlivat vapunpäivää reilun kahden vuosikymmenen ajan omissa juhlissaan.
Ammattiyhdistysliikkeen eheytymisvuonna 1969 Jyväskylän ammatillinen paikallisjärjestö sai toteutetuksi useamman vuoden aikaisen tavoitteensa työväen yhteisistä vappujuhlista.
Viimeinen este yhteisten juhlien tietä poistui, kun SDP:n Jyväskylän kunnallisjärjestö vastoin puolueen kantaa päätti luopua omien juhlien järjestämisestä.
JAP:n koolle kutsumassa kokouksessa 1. maaliskuuta 1969 oli paikalla ay-väen lisäksi edustajat SDP:n, SKDL:n ja TPSL:n kunnallisjärjestöistä sekä TUL:n Keski-Suomen piiristä. Kauppatorilla pidetyssä juhlassa puhuivat ministeri Jussi Linnamo sekä Rakennusliiton puheenjohtaja Erkki Salomaa.
Alkuvuosina kulkueeseen ei saanut tuoda puoluepoliittisten järjestöjen lippuja eikä muita kuin järjestelytoimikunnan hyväksymiä tunnuksia. Sittemmin myös puolueliput ovat saaneet hulmuta ammattiosastojen ja TUL:n seurojen lippujen rinnalla.
Myös juhlapaikka on vaihtunut pariin otteeseen. Vuodesta 1998 lähtien juhlapaikkana on ollut yliopiston tuntumassa sijaitseva Lounaispuisto, jossa jo 1800-luvun lopulla pidettiin valtakunnalliset laulujuhlat.