Perttu Iso-Markku rohkaisi kääntämään suunnan alhaalta ylös.
– Eduskuntaryhmän uudistaminen lähtee tällaisista porukoista, hän viittasi Annantalon auditoriossa istuvaan joukkoon.
– On mietittävä, keitä me haluamme kansanedustajiksi.
Naamat-työpajassa etsittiin keinoja uusien kasvojen esiin nostamiseksi.
– Eduskuntaryhmä on kansan suuntaan se puolueen näkyvin osa. On turha sanoa, että meillä on aktiivinen nuorisoporukka, jos eduskuntaryhmä ei vastaa tätä kuvaa ollenkaan.
Ryhmässä oltiin yhtä mieltä siitä, että työ ensi eduskuntavaaleja varten on aloitettava nyt. Esimerkkinä käytettiin Paavo Arhinmäen laajaa tukiryhmää, joka toimi aktiivisesti jo puolitoista vuotta ennen viime eduskuntavaaleja.
– Vasemmistoliiton kohdalla usein korostetaan, että meillä keskitytään asioihin, ei henkilöihin. Kun mediajulkisuus väistämättä henkilöityy, puolueen pitäisi uskaltaa nostaa Martin ja Sirpan rinnalle useammin myös Aino-Kaisa ja Paavo, ryhmässä vinkattiin.
Työpajassa pohdittiin myös uuden ehdokkaan asemaa.
– Ei riitä, että kysytään ehdokkaaksi. Muuten skarppi tyyppi, joka on politiikan kentällä kokematon, tarvitse apua.
Ehdokkaille ideoitiin tueksi vaaliapuverkostoa. Tätä kautta voisi löytää myös oikean ihmisen neuvomaan, tarvitseepa sitten tietoa toimeentulotuesta tai kaavoituksesta, vaalirahoituksen kiemuroista, poliittisen päätöksenteon marssijärjestyksestä tai lehdistötiedotteen laatimisesta.
– Eivätkä kaikki vasemmistolaisiksi ”tunnustautuvat” ole ehdokkaina, mutta voivat silti toimia asiantuntijoina monissa kysymyksissä, ryhmässä muistutettiin.