Vasemmistoliiton kannatus pohjalukemissa
Vasemmistoliiton kannatus on laskenut 7,4 prosenttiin Ylen sunnuntaina julkistaman, Taloustutkimuksen eduskuntapuolueiden kannatuksesta tekemän tutkimuksen mukaan.
Lokakuussa kunnallisvaaleissa kannatus oli 8,8 prosenttia. Se kävi 7,8 prosentissa jo marraskuussa Taloustutkimuksen kannatusarvioissa ja tämän vuoden puolella se on ollut alle 8 joka kuukausi.
Samaan aikaan suurimman oppositiopuolueen SDP:n kannatus on kääntynyt 21,4 prosentilla takaisin nousuun tammi–helmikuun aallonpohjasta(19,6) ja Perussuomalaiset (nyt 9,2) porskuttavat yhä enemmän rakoa Vasemmistoliittoon mentyään sen ohi edellisessä mittauksessa.
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka pitää Vasemmistoliiton kannatuksen vähittäistä laskua pidemmällä aikavälillä erittäin huolestuttavana.
– Gallup-kannatuksen pitäisi ehdottomasti olla yhdeksän prosentin yläpuolella, jotta se vastaisi eduskuntavaalien tulosta, hän sanoo. 2007 vaaleissa Vasemmistoliitto sai 8,8 prosenttia äänistä.
Viime aikojen pieni positiivinen piikki yli kahdeksan prosenttiyksikön saatiin kuitenkin heti sen jälkeen, kun hallitus 24. helmikuuta julkisti myöhemmin kumoamansa päätöksen yleisen eläkeiän nostamisesta. Tuolloin Vasemmistoliiton kannatus nousi 8,2 prosenttiyksikköön.
– Se osoittaa, että näkyvällä, asioihin tarttuvalla oppositiopolitiikalla voidaan tehdä tulosta. Se taas asettaa haastetta ja vetovastuuta eduskuntaryhmälle, koska eduskunta on se, mitä kansalaiset seuraavat, Puhakka sanoo.
Eteenpäin
kuin juna
Sunnuntain tulokset eivät aiheuta hässäkkään puolueessa.
– Jo aiemmin olemme lähteneet terästämään oppositiopolitiikkamme sisältöä, Puhakka sanoo ja arvioi, että tämä on nähtävissä eläkekeskustelun jälkeisessä kannatuspiikissä.
– Mutta kun on hiljaisempi kausi oppositiopolitiikassa, se heijastuu päinvastoin.
Puhakka toteaa, että tutkimuksista ei auta hermostua.
– Pitää mennä eteenpäin kuin juna. Meillä se tarkoittaa aluksi vahvaa eurovaalikampanjaa, jolla säilytetään parlamentaarikon paikka, ja sitten vahvaa valmistautumista vuoden 2010 puoluekokoukseen, jonka täytyy aiheuttaa kannatuksen nousua. Toimintamme tähtää siihen, että olemme iskukunnossa 2011 eduskuntavaaleihin.
Puhakka uskoo, että Vasemmistoliiton kannattajat jaksavat olla kiinnostuneita eurovaaleista, vaikka puolueella ei ole selvää kärkiehdokasta.
– Monen ehdokkaan kärki on ollut tavoitteemmekin. Pääsiäisen jälkeen nimeämme kolme viimeistä ehdokasta.
Paljon kasvoja
puheenjohtajaksi
Puoluekokousta ennen on tarkoitus käydä keskustelua kannattajien ja jäsenten kanssa. Sen pohjalta asetetaan tavoitteet eduskuntavaaleihin.
– Toivon lisäksi, että puoluejohtoon ilmoittautuu paljon ehdokkaita, koska se kertoo puolueen elinvoimasta.
Puhakka ei ota kantaa siihen, pitääkö puolueen kasvoja vaihtaa.
– Sen päättävät 300 puoluekokousedustajaa. Meillä on kuitenkin vireillä neuvoa-antava jäsenäänestys puheenjohtajasta. Asia selvitetään syksyllä.
Hän toteaa, että muutenkin päämäärä on lisätä avoimuutta ja keskustelumahdollisuuksia esimerkiksi verkkouudistuksen kautta.