Ehdokas sai vastaansa kymmenkunta puheenvuoroa. Häntä kehotettiin tarkistamaan käsityksensä ja muistutettiin, että Vasemmistoliitto on suvaitsevainen puolue. Ehdokkaan näkemykset eivät edusta puolueen kantoja.
Vasemmistoliiton europarlamenttiehdokas Vuokko Piippolainen, 43, Pietarsaaresta kertoi, miltä nykyinen pakolaispolitiikka näyttää pikkukaupungissa ja millaista on elää pakolaisten naapurina. Naapurit asuvat omakotitaloissa kaupungin kustannuksella. He eivät käy töissä, mutta kiertävät taloissa kerjäämässä.
– Hädänalaisten ihmisten tänne tulon ja auttamisen hyväksyn, mutta kerjäläisiä, rikollisia ja huumeongelmia en tänne halua. Piippolainen lisäsi, että häntä pelottaa, mitä kaikkea lisääntyvä ulkomaalaisten määrä tuo Suomeen tullessaan.
Piippolainen halusi Suomen ottavan mallia Ruotsista, jossa ulkomaalaisten maahan ottamista on tiukennettu. Hän toivoi lakiin tarkennusta, jolla sosiaaliturvan väärinkäyttäjien maahantulo estetään. Piippolainen halusi Suomen myös vaikuttavan kansainvälisessä politiikassa siten, että pakolaiset voivat muuttaa takaisin omiin kotimaihinsa.
Puolueen pinnan
alaisia ajatuksia
Ensimmäisenä Piippolaisellle vastasi Kirsti Jouppi Lapualta. Hän sanoi Piippolaisen käsitysten tuovan mieleen perussuomalaisten puheet ulkomaalaisista ja ne taas saavat kylmät väreet liikkeelle. Jouppi kehotti häntä tarkistamaan käsityksiään.
Olli Ketola Alajärveltä piti Piippolaisen puheita pahasti pakolaisia leimaavina. Hannu Lehtiö Isokyröstä kertoi, että hänen työkavereinaan on ollut paljon ulkomaalaisia ja he kaikki ovat olleet fiksua väkeä.
Piippolaiselle muistutettiin myös, että kotisuomalaisten joukossa on paljon pahoja.ihmisiä. Olisi kuitenkin väärin leimata koko kansa sen perusteella.
Kokouksessa kuultiin myös pakolaisen näkemys asiasta. Kokousedustajin kuulunut Palestiinan pakolainen Salim Zeidan kertoi suuren osan pakolaisista olevan työttöminä siksi, etteivät he saa töitä. Zeidan kertoi itsekin olleensa työttömänä pitkään, vaikka kuinka haki työpaikkoja. Lopulta ainut keino työllistyä oli ryhtyä yrittäjäksi.
Zeidan muistutti myös, että monilla pakolaisilla, kuten hänellä, ei ole kotimaata mihin palata. Puheenvuoroissa sanottiin saman tilanteen olevan kurdeilla ja Somalia on niin sisällissotien pirstaloima, ettei sinne voi palata.
Harri Moisio piti hyvänä sitä, että Piippolainen sanoi ääneen, mitä ajatteli. Näin maahanmuuttoasiat ja puolueen ulkomaalaispolitiikka nousivat keskusteluun. Moisio arveli, että puolueen järjestöväen keskuudessa on paljon pinnan alla vastaavaa ajattelua. Siitä vaan vaietaan.
– Nyt nuo pinnan alla olevat ajatukset ryöpsähtivät esiin, Moisio sanoi. Hän muistutti edellisen piirikokouksesta ajatuksista perustaa piirille tasa-arvojaosto, jonka yhtenä tehtävänä olisi perehtyä maahanmuuttajien asioihin.
Vuokko Piippolainen on kuulunut Vasemmistoliittoon viisi vuotta ja kertoi tulleensa puolueeseen ay-toiminnan kautta. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1985 ja opiskeli sen jälkeen puutarhuriksi. Piippolainen työskentelee Pietarsaaren sahalla tuotantotyöntekijänä. Piippolainen on työpaikkansa luottamusmies sekä ammattiosaston ja SAK:n paikallisjärjestön puheenjohtaja. Pietarsaaren kaupunginvaltuustossa Piippolainen istuu toista kautta.
Onnettomien
esitysten putki
Poliittisen tilannekatsauksen kokouksessa esittänyt kansanedustaja Pentti Tiusanen lähti siitä, ettei hallitus ole perunut päätöstään nostaa eläkeikärajaa kahdella vuodella. Ratkaisu on vain siirretty vuoden loppuun.
Mikäli sitä ennen päästään sopimukseen todellisen eläkkeellä siirtymisen nostamiseen kolmella vuodella, voidaan pakkonostosta luopua.
Tiusanen piti eläkepäätöstä osana ”hallituksen kolmen onnettoman esityksen putkea”. Muut kaksi ovat lex Nokia sekä uusi yliopistolaki.
Piirikokouksen kannanotossa arvostellaan meneillään olevia aluehallintouudistusta, valtion virastojen uudelleen sijoitusta, läänien lakkauttamista sekä yliopistouudistusta. Niitä pidetään hätiköityinä ja vaaditaan uudistusaikataulujen tarkentamista.