Valtaosa EU-direktiiveistä on helpottanut tavallisen kansalaisen arkea. On mukavaa, kun ruokakaupan kurkut ovat suoria. Myös moni muu EU:sta tullut standardi on helpottanut arkielämää. Nyt tulee kuitenkin takapakkia: Euroopan unionissa valmisteilla oleva kuluttajadirektiivi uhkaa heikentää suomalaista kuluttajansuojaa urakalla.
Eikä tämä ole EU-kammoista populismia, vaan asian laidan myöntävät myös suomalaiset virkamiehet.
– Tämä vaikuttaa tavalliseen kuluttajaan hyvin paljon, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma sanoo.
Direktiivi velvoittaisi jäsenmaita heikentämään kuluttajansuojaansa, jos kansallinen lainsäädäntö on direktiiviä paremmalla tasolla. Kyse on niin sanotusti ”täysharmonisoivasta direktiivistä”. Silloin direktiivistä ei saa poiketa suuntaan eikä toiseen.
– Nykyisten kuluttajansuojadirektiivien osalta tilanne on ollut, että ne ovat minimisäännöksiä. Nyt komissio on esittänyt täysharmonisointisäännöstä. Perusteena on, että sisämarkkinat toimivat mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti, jos jokaisessa maassa on samanlainen kuluttajalainsäädäntö, Lahelma sanoo.
Lehtimyyjille
lisää oikeuksia
Jos direktiivi toteutuu suunnitellusti, se antaisi muun muassa lehtimyyjille lisää oikeuksia.
– Puhelinmyynnissä meillä on kuluttajalla parin viikon peruuttamisoikeus. Tämän direktiivin mukaan kuluttajalla ei olisi peruuttamisoikeutta.
Lisäksi posti- ja kotimyynnin säännökset höllentyisivät. Tavaran palauttaminen vaikeutuisi.
– Kotimyynnissä ja etämyynnissä tuotteen palauttamisen kustannukset kuuluisivat direktiivin mukaan kuluttajalle. Meillä on systeemi, että kotimyynnissä myyjän pitää noutaa tavarat, ja jos kyse on postitse tulleesta tavarasta, niin ne pitää pystyä postitse palauttamaan myyjän kustannuksella, Lahelma kertoo.
Eikä siinä vielä kaikki: kuluttaja ei jatkossa saisi palauttaa valmistusvirheen takia yhtä helposti kuin Suomen nykylainsäädäntö sallii.
– Merkittävin ongelma on virhevastuun kesto. Direktiiviehdotuksessa se on rajattu kahteen vuoteen. Nykylaissa meillä ei ole mitään ehdotonta takarajaa, vaan jos voidaan osoittaa, että kyseessä on materiaali- tai suunnitteluvika, niin vastuussa on myyjä, mutta myös maahantuoja ja valmistaja.
Käytännössä tällä on suurin merkitys pitkäikäisiksi tarkoitettujen tuotteiden kuten autojen, kodinkoneiden ja rakennustarvikkeiden myynnille.
Loppuvuosi
ratkaisee jatkon
Direktiiviehdotusta pidetään koepallona, jolla komissio kokeilee kuluttajansuojan rajoja.
– Seuraava vaihe on, että puheenjohtajamaa tekee direktiivistä uuden version, jossa otetaan siitä tulleet kommentit huomioon, Lahelma sanoo.
Hän uskoo, että vanhat EU-maat ja itäisen Euroopan uuden jäsenmaat törmäävät direktiivin käsittelyssä yhteen. Vanhoissa EU-maissa on pitkät kuluttajansuojan perinteet, kun taas entisissä itäblokin maissa kuluttajan oikeudet ovat jääneet uusliberalismin jalkoihin.
– Ensimmäisen lukukierroksen pohjalta varsinkin vanhojen jäsenmaiden joukosta löytyy paljon vastustusta. On paljon miettimistä ennen kuin yhteinen ratkaisu löydetään, jos nyt ylipäätään löydetään.
Direktiivin jatko selviää loppuvuodesta.
– Neuvotteluvääntö ja kantojen muodostus on monessa maassa hyvinkin keskeneräistä. Asetelmat alkavat näkyä ehkä vasta loppuvuodesta, jolloin tähän saadaan Euroopan parlamentin mietintö. Tämän hankkeen käsittely kestää vielä pitkään, Lahelma ennakoi.
Neljä direktiiviä yhteen?
Valmisteilla OLEVA kuluttajadirektiivi lähtee liikkeelle EU:n sisämarkkinoiden toiminnan turvaamisesta. Koko EU-alueelle halutaan täysin yhtenäiset kuluttajan oikeudet, jotta kansainvälisten yritysten ei tarvitsisi tuntea jokaisen maan kuluttajalainsäädäntöä erikseen.
Direktiivillä haluttaisiin helpottaa etenkin rajat ylittävää nettikauppaa ja etämyyntiä.
– Sylttytehdas on komissio, joka on halunnut uudistaa kuluttajasäännökset kokonaan. Tässä on neljä aikaisempaa direktiiviä yhdistetty. Komission kanta on, että EU:n sisämarkkinat vaativat yhtenäistä kuluttajalainsäädäntöä, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma sanoo.
Koska kaikki neljä aikaisempaa kuluttajadirektiiviä ovat olleet minimisäädöksiä, sitä on pidetty sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta hyvin huonona ratkaisuna.
Komission pyrkimys on, että jollain järkevällä aikataululla Euroopan unioniin saadaan yhdenmukaiset ja kattavat kuluttajasäännöt.