Voimavarat pitäisi siirtää julkiseen terveydenhuoltoon
Yksityislääkäripalvelujen Kela-korvauksista tulee luopua siirtymäajan jälkeen. Tätä vaatimusta on tihkunut Vasemmistoliitosta taas viime kuukausina. Yksityislääkärien tukeminen julkisen terveydenhuollon rinnalla tulee yhteiskunnalle liian kalliiksi.
– Muuta keinoa ei ole. Asian valmistelu pitää aloittaa heti, kansanedustaja Erkki Virtanen sanoo. Hänestä hyvä paikka on terveydenhuoltolain uudistus, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna.
Vasemmistoliitossa esillä ollut muutos koskisi yksityislääkärien ja -sairaaloiden, yksityisten terveysasemien ja laboratorioiden Kela-korvausten pienentämistä sekä siitä jäävien voimavarojen siirtämistä julkiseen terveydenhuoltoon.
Viiden vuoden
siirtymäaika
Tammikuussa entinen kansanedustaja Outi Ojala (vas.) esitti saman ajatuksen Kansan Uutisissa. Hän ehdotti, että Vasemmistoliitto ottaisi terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisen yhdeksi päätavoitteekseen.
Myös SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen nosti asian esille pari viikkoa sitten. Hän panisi lääkärit valitsemaan julkisella tai yksityisellä sektorilla työskentelyn välillä. Tuolloin Suomen lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve STT:n mukaan ennusti, että se kuitenkin johtaisi terveyspalveluiden saannin vaikeutumiseen. Hän arvioi, että lääkärit mieluummin valitsisivat yksityisen puolen.
Lääkäreihin liittyykin se ongelma, että julkisia terveyskeskuspalveluita ei ole tasaisesti ympäri maan.
– Väki on joutunut menemään yksityiseen terveydenhuoltoon, vaikkei olisi halunnut, Virtanen sanoo.
Siksi korvauksia ei voi lopettaa kertalaakista.
– Syntyisi liian iso riski, että heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset jäisivät kokonaan ilman palveluita tai tavallisilla ihmisillä ei olisi varaa käydä lääkärissä. Vaikka säästyvät rahat siirrettäisiin suoraan julkiseen terveydenhuoltoon, sinne ei saada kertalaakista riittävästi lisää lääkäreitä.
Virtanen maalaa muutosta, jossa korvauksia alennettaisiin vaikkapa 20 prosenttia vuodessa muilta kuin lääke- ja matkakorvausten osalta. Ne jätettäisiin koskematta.
– Julkisia lääkäreitä lisättäisiin samassa suhteessa kuin korvauksen alennus vaikuttaisi yksityislääkäreiden määrään.
Siirtymävaihe voisi olla viisi vuotta ja se pitäisi aloittaa heti.
SDP:n Urpilaisen kannasta Virtanen ei saa kunnolla selvää.
– Hän esittää lähinnä, että pitää selvittää ja tutkia.
Tehotonta
osaoptimointia
Virtanen toteaa, että terveydenhuollon kaksikanavaisen rahoituksen ongelma on tunnistettu jo pitkään.
– Se ei useinkaan pyri potilaan kannalta parhaaseen hoitoon vaan kulloisenkin maksajatahon kannalta halvimpaan hoitoon.
Virtasen mielestä nykyjärjestelmä aiheuttaa kokonaisuuden kannalta epätaloudellisen osaoptimoinnin.
– Omissa menoissa säästetään, mutta kokonaiskustannukset kasvavat.
Se näkyy esimerkiksi lääkekorvauksissa. Julkinen terveydenhuolto voi määrätä asiakkaalle kalliita, tehottomampia pillereitä, jotka tämä ostaa apteekista ja nauttii kotona sen sijaan, että häntä lääkittäisiin tiputusta vaativalla halvalla tehokkaammalla lääkkeellä. Näin tehdään siksi, että tiputus pitää tehdä sairaalassa tai terveyskeskuksessa, jolloin lääkekulut menevät niiden maksettaviksi.
– Toimitaan mieluummin niin, että kustannukset jäävät potilaan ja Kelan maksettaviksi, Virtanen paheksuu.
Vaikka Vasemmistoliitossa ollaan valmiita purkamaan kaksikanavainen terveydenhuolto, on päinvastainenkin kanta voimissaan. Muun muassa kokoomuksen piirissä vaaditaan tasaisin väliajoin Kela-korvausten nostamista.
uutiskirje 