Suomen ympäristökeskus on tutkinut pohjien tributyylitinojen (TBT) pitoisuuksia viiden Etelä-Suomen teollisuuskaupungin lähivesillä. Erikoistutkija Jaakko Mannio ympäristökeskuksesta kertoo, että tinayhdisteitä on käyttänyt mm. puunjalostusteollisuus 1960–80-luvuilla. Aineita käytettiin vesijärjestelmissä eliöiden aiheuttaman tukkoistumisen ehkäisemiseen.
Kaikilla tutkimuspisteillä TBT-arvot ylittivät niin kutsutun harmaan alueen arvot. Jos pitoisuus ylittää kolme mikrogrammaa kilossa, viranomaisten on harkittava massojen läjitystä maalle ruoppausten yhteydessä.
Helsingin Vuosaaressa ja Turun satamassa massoja on jouduttu läjittämään maalle, koska annetut ohjearvot ylittyivät.
Näytteitä otettiin Jyväskylässä, Jämsässä, Äänekoskella, Lauritsalassa ja Mäntässä. Lauritsalassa pitoisuudet olivat välillä 40–140 mikrogrammaa ja muissakin kohteissa 20–90.
Lounais-Suomessa meriolosuhteissa tehtyjen selvitysten mukaan noin 120 mikrogramman pitoisuus sedimentissä on osoittautunut haitalliseksi pohjaeläimistölle. Liejusimpukan sukupuoli on vaihtunut aineen johdosta.
Mannion mukaan TBT:n vaikutuksia makean veden olosuhteissa ei ole tutkittu.
Sisävesien kalat
pärjänneet paremmin
Sisävesien kalat ovat säästyneet merialueiden lajikumppaneitaan paremmin. Elintarviketutkimusviraston (Evira) koordinoimassa tutkimuksesta selviää, että järvien ahvenissa esiintyy tinayhdisteitä vain kymmenesosa verrattuna meren rannikkoalueisiin.
Ihmiset altistuvat tinayhdisteille lähinnä syömällä kalaa. Tinaa on tavattu Saaristomeren kuhissa 50–100 mikrogramman pitoisuuksina.
Tinayhdisteet aiheuttavat kaloille käytöshäiriöitä. Myös pyrstön luusto on voinut kehittyä epänormaalisti.
Laboratoriokokeiden mukaan kalojen ravintonaan käyttämän, yleisen liejusimpukan kannat ovat tina-altistuksen vuoksi vähentyneet. Ympäristömyrkyn vaikutuksia kalastoon on tutkittu vähän.
Päästöt vesistöihin
vähentyneet
Tinayhdisteiden päästöt vesistöön ovat vähentyneet. SYKE:n tutkimuksen mukaan pintasedimentissä pitoisuudet ovat alhaisemmat kuin syvemmällä.
Ruoppauksien yhteydessä aineet lähtevät kuitenkin liikkeelle. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat lisääntyneet sateet ja tämän seurauksena virtaamat voivat saada pohjaan kerrostuneet myrkyt liikkeelle.
Mannio muistuttaa, että pohjissa on kerrostuneena myös esimerkiksi elohopeaa, kadmiumia ja lyijyä.
Keinotekoisesti valmistettuja tinayhdisteitä on yli 800. Niistä haitallisimpia ovat tributyyli- ja trifenyylitina. Harmittomana pidetyn ja moneen tarkoitukseen soveltuvan kemikaalin on todettu olevan ihmiselle ja ympäristölle vaarallinen.
Teollisuus on käyttänyt orgaanisia tinayhdisteitä homeentorjunta-aineina todennäköisesti aina vuoteen 1991 asti.
Yhdisteillä estettiin vesieliöiden kiinnittymistä mm. aluksien pohjiin ja kalankasvatuslaitteistoihin. Aineita hyödynnettiin myös prosessi-, jäähdytys- ja jätevesien käsittelyssä. Käyttö EU:n alueella on ollut kiellettyä vuodesta 2003.
Tinavalmisteita on käytetty myös lisäaineena kemian- ja muoviteollisuudessa.