Vasemmistoliiton puheenjohtajan Martti Korhosen mielestä alimman eläkeiän nostaminen 65 vuoteen saattaa johtaa täysin päinvastaiseen tulokseen kuin mihin sillä pyritään.
– Työurat, jotka viime vuosina ovat pidentyneet, saattavat kääntyä taas laskuun, Korhonen sanoo.
Korhonen muistuttaa siitä, että ikääntyvät ihmiset suojautuvat hakeutumalla ennenaikaisten eläkejärjestelyjen piiriin niin kauan kuin se on mahdollista.
– Siksi hallitus suunnittelee näiden vaihtoehtojen ulos rajaamista: eläkeputki halutaan tukkia, ansiosidonnaisten työttömyyskorvauksien lisäpäivät poistaa, mahdollisuudet osa-aikaiselle varhaiseläkkeelle pääsemiseen estää ja työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä halutaan vaikeuttaa. Elämästä halutaan ylipäätään tehdä vaikeampaa.
Korhosen mielestä hallituksen tulisi perua päätös eläkeiän korottamisesta.
Eläkepäätös ajaa
hoivan kriisiin
Vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtajan Aino-Kaisa Pekonen ihmettelee, kuinka monta kertaa julkinen hoiva-ala aiotaan pettää. Hänestä hallituksen eläkepäätös ajaa naisvaltaisen julkisen hoiva-alan entistä syvempään kriisiin.
– Alalla ei ole nyt eikä varsinkaan tulevaisuudessa tarpeeksi tekeviä käsiä, mikäli hallitus runnoo päätöksensä käytäntöön, Riihimäen terveyskeskuksessa lähihoitajana työskentelevä Pekonen arvioi.
Hän toteaa, että kymmenen vuoden päästä Suomessa tarvitaan vuosittain noin kymmenen tuhatta uutta hoiva-ammattilaista.
– Hoivatyötä on kevennettävä jo nyt. Tuplavuoron jälkeen harva yli 60-vuotias jaksaa olla pirteänä seuraavana päivänä töissä, kun henkilöstön määräkin on monessa paikassa alimitoitettu.
Hän vaatii ikääntyville työtä keventäviä toimenpiteitä, ylimääräisiä vapaita, joustavia työaikajärjestelyjä, kuntoutusta ja hoivaa.
Hallitus
lyhytnäköinen
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi syyttää hallitusta työeläkevalmistelun puoluepolitisoinnista. Hän muistuttaa, että ilman laajaa valmistelua eläkeuudistuksia ei olisi Suomessa voitu viedä eteenpäin.
Harjuniemi muistuttaa, että työeläkelainsäädäntöä on vuosikymmenet kehitetty työnantajien, palkansaajien, työeläkelaitosten ja lainsäätäjän yhteistyöllä.
– Nyt hallitus vaarantaa tämän lyhytnäköisellä eläkepäätöksellä, hän sanoo.
– Asiat on valmisteltu paineenkestävissä työryhmissä, joissa vaikeasti nieltäviä uudistuksia on ajettu sisään sovittelemalla. Työssä on huomioitu palkansaajien, työnantajien ja julkisen talouden tarpeet. Maan hallitus on voinut luottaa siihen, että työeläkeasioiden valmistelu ei ole politisoitunut hallituksen ja opposition puoluekiistaksi niin pahoin, ettei järkeviä uudistuksia ole voitu viedä eteenpäin.”
Harjuniemen mukaan työeläkeasioissa ei ole yhtä isäntää.
– Myöskään hallituksen ei pidä julistautua sellaiseksi. (KU)