Eläkeiän nostopäätöksen kummallisuuksia:
Työeläkevakuuttajat Tela ry:ssä valmistunut muistio osoittaa oikeutetuksi useiden asiantuntijoiden käsitykset. Niissä kyseenalaistetaan hallituksen pyrkimys turvata kansantalouden tulevaisuus eläkeiän nostolla. Muistioon on kerätty 20 kohdan lista korotuspäätöksen auki jättämistä kysymyksistä, joihin hallitukselta odotetaan vastausta.
Ansiosidonnaiselta päivärahalta kertyy eläkettä nyt 63 vuoteen saakka ja hallituksen ilmoituksen mukaan ikärajaan ei puututa (ei nosteta) ennen kuin vuonna 2013.
Tämä merkitsee sitä, että 300 000 työelämässä tällä hetkellä mukana olevaa (1948–54 syntyneet) pääsee vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana – vuotta aikaisemmin kuin nyt.
On enemmän kuin todennäköistä, että jo tämä aiheuttaa ryntäyksen eläkkeelle. Todennäköisyyttä lisää tieto siitä, mitä työmarkkinoilla jo tänään tapahtuu. Työnantajien vastaus talouden taantumaan on työntekijöiden irtisanominen vanhemmasta päästä.
Työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläkkeitä laskettaessa eläkkeen määrään lisätään tulevan ajan eläkkeen osa.
Tulevalla ajalla tarkoitetaan aikaa eläketapahtumavuoden alusta siihen ikään, jossa henkilöllä olisi ollut oikeus siirtyä vanhuuseläkkeelle. Jos henkilöllä on tulevan ajan oikeus, lasketaan hänelle tulevan ajan karttuma eläketapahtumavuoden alusta 63 vuoden ikään.
Mikäli pidetään kiinni sosiaalitupossa sovitun mukaisesti siitä, että tulevan ajan pääteikä pysyy 63 vuotena, niin työkyvyttömyyseläkeläisten määrä kasvaa. Seurauksena on myös näiden eläkkeiden houkuttelevuuden kasvu.
Mitä tapahtuu
superkarttumalle?
Pääteiän nostaminen eli karttuma-ajan pidentäminen tekee työttömyysputkesta entistä houkuttelevamman. Houkuttelevuus työttömyysputkelle lisääntyisi, vaikka tulevan ajan karttumaa pienennettäisiin, mutta sitä kertyisi pitemmän aikaa, 65 ikävuoteen saakka.
Nykyjärjestelmässä pois työelämästä voi siirtyä 63-vuotiaana, mutta lisävuosia jatkava kerää parempaa eläkettä. Toisaalta tätä superkarttumaa nakertaa elinajan kertymän laskelmiin perustuva kuukausieläkkeiden pieneneminen.
Telan muistiossa todetaan, että hallituksen korotuspäätökseen ei liity selvitystä siitä, mitä tapahtuu superkarttuman prosenteille vanhuuseläkkeen alaikärajan noustessa.
Nyt 4,5 prosentin karttumaa alkaa kertyä 63 vuoden iästä. Telassa pidetään loogisena, että ikää nostettaisiin eläkeiän yleisen noston mukaisesti.
Tässä olisi jälleen yksi tekijä, joka lisäisi pyrkimystä eläkkeelle, nyt varhaiseläkkeelle. Pyrkimysintoa lisäisi se, jos karttumaprosentti alenee 63–65 vuoden iässä luvatusta 4,5:stä 1,9:ään.
Mitä tapahtuu
elinaikakertoimelle?
Elinaikakerroin on vanhuuseläkkeen määrään vaikuttava mekanismi, jolla varaudutaan eliniän pitenemiseen. Kerroin pienentää kuukausieläkkeitä, mikäli keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan.
Esimerkiksi vuonna 1948 syntyneillä elinaikakerroin pienentää tämän hetken arvioiden mukaan kuukausieläkettä noin prosentin. Sitä nuorempien kohdalla vaikutus on suurempi.
Hallituksen nostoesitykseen ei liity näkemystä siitä, mitä tapahtuu elinaikakertoimelle. Siinä ei kerrota minkä ikäisenä elinaikakerroin määritellään eläkeiän nostamisen jälkeen. Nyt se määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä.
Telassa katsotaan, että jos superkarttuman alaikäraja nostetaan 65 vuoteen, vaatii elinaikakertoimen kompensointi pysymistä työelämässä eläkeiän saavuttamisen jälkeen lähes kolme kertaa pidemmän ajan kuin nyt.