Jo päätetyistä joukkoliikenneliikennettä lisäämään tarkoitetuista investoinneista (Kehä III, Länsimetro, ym.) huolimatta ruuhkat Helsingin seudulla ovat 10 vuoden kuluttua suuremmat kuin tänään. Aamuruuhkien kasvuksi arvioidaan 25 prosenttia.
Liikenneministeriössä on teetetty selvitys, miten kasvua voidaan rajoittaa ottamalla käyttöön ruuhkamaksu. Ministeriön ylijohtaja Juhani Tervala korostaa, että selvityksellä halutaan tutkia, voidaanko ruuhkamaksulla edistää seudun liikennepoliittisia tavoitteita.
Selvityksen tarkoituksena ei ole valita toteutettavaa ruuhkamaksumallia, vaan luoda tietopohja keskustelulle malleista ja niiden vaikutuksista. Se on alustava kartoitus ruuhkamaksun liikenteellisistä vaikutuksista.
Kolme
mallia
Selvityksessä on mukana kolme mallia, kehämalli, linjamalli ja vyöhykemalli. Selvitettävänä on myös mitä tapahtuu, jos käytössä ei ole ruuhkamaksuja.
Kaksi ensin mainittua hiljentäisi liikenneruuhkan kasvuvauhtia. Viimeksi mainitun mallin toteutus johtaisi selvityksen mukaan liikenteen vähenemiseen ruuhka-aikoina.
Kaikkien mallien toteutuksesta seuraisi joukkoliikenteen käytön lisääntyminen niin ruuhka-aikoina kuin muutenkin. Suurin kasvu olisi vyöhykemallissa.
Ministeriön valmistelussa on Tervalan mukaan lähdetty siitä, että ruuhkamaksuilla ei olla keräämässä rahaa valtiolle, vaan vaikuttamassa käyttäytymiseen,
Tervalan mukaan jotain on pakko tehdä, jotta 25 prosentin kasvu ei toteudu.
– Tilanteen voi sanoa olevan joten kuten hallinnassa nyt, mutta edessä on iso muutos, kertoo neuvotteleva virkamies Tuomo Suvanto. Hänen mukaansa ruuhkat tulevat kasvamaan varsinkin sisääntuloväylillä.
Vielä paljon
selvitettävää
Ruuhkamaksuissa ei voi edetä ennen kuin selvitystyö kattaa maksujen vaikutukset myös yhteiskuntaan laajemmin: talouteen, ympäristöön, ihmisten liikkumismahdollisuuksiin, yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinoelämään.
Selvitettäväksi tulee myös se, voidaanko jollakin muulla keinolla saavuttaa samat tai paremmat vaikutukset.
Alustavan ja karkean arvion mukaan ruuhkamaksujen bruttotuotto olisi suurinta vyöhykemallissa. Maksun voimassaoloajasta ja suuruudesta riippuu paljon, mutta ministeriön laskelmien mukaan bruttotuotoksi tulisi tässä liikennettä jopa vähentävässä mallissa lähes 300 miljoonaa euroa, linjamallissa 150 ja kehämallissa noin 130 miljoonaa euroa.
Bruttotuottolaskelmien oheen selvitetään jatkovalmistelussa maksujen muut taloudelliset vaikutukset. Laskettavaksi tulee keräämiskustannusten ohella muun muassa miten paljon lisääntyvät kasvavan joukkoliikenteen kustannukset (joita toisaalta joukkoliikenteen kannattavuuden kasvu alentaa).
Muualla on
kysytty kansalta
Aivan avoin on viime kädessä poliittinen päätös siitä, mihin ruuhkamaksujen mahdollinen tuotto käytetään.
– Ruuhkamaksu on vero ja verot menevät valtion kassaan, muistuttaa ylijohtaja Tervala.
Pahin skenaario – mutta samalla myös varmin tae sille, ettei ruuhkamaksupäätöstä saada aikaan – on se, että tulot menisivät valtiolle ja kunnat vastaisivat menoista.
– Tässä tapauksessa hyväksynnän saaminen olisi vaikeata, arvioi Tervala.
Liikenneministeriön valmistelijoilla ei ole käsitystä siitä, missä ja miten päätös ruuhkamaksuista tehtäisiin. Tervala uumoili prosessia, jossa mukana olisi ainakin maan hallituksen liikennepoliittisen ministerivaliokunnan ja iltakoulun käsittely sekä asianosasten kaupunkien päätöselimet.
Suvanto muistutti, että ulkomaisissa esimerkeissä päätöksenteossa on usein ollut mukana kansanäänestys.
uutiskirje 