”Ei ole hyväksi, että demokratiaa tehdään rahalla”
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jätti perjantaina lakialoitteen, jossa vaalirahoitukselle esitetään kampanjakohtaista ylärajaa. Hallituksen torstaina julkistetusta lakiesityksestä kampanjakatto puuttuu.
Vasemmistoliitto asettaisi ehdokkaan vaalikampanjan kulurajan kunnallisvaaleissa 10 000 euroon, eduskuntavaaleissa 50 000 euroon, europarlamenttivaaleissa 100 000 euroon.
Presidentinvaalin ensimmäisessä tai toisessa vaalissa kulut eivät saisi ylittää miljoonaa euroa.
– Kampanjakattoa tarvitaan, jotta osallisuus demokratiaan toteutuu. Mitä kalliimmiksi kampanjat käyvät, sitä todennäköisempää on, että ne, joilla ei ole omaa rahaa eikä sponsoreita, karsiutuvat kisasta, perustelee kansanedustaja Minna Sirnö, joka on lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja.
– Ei ole hyväksi, että demokratiaa tehdään rahalla sen sijaan, että asiantuntemus ja halukkuus vaikuttaa asioihin ratkaisisi, kuka tulee valituksi. Kampanjakatoilla valituksi tulemisen mahdollisuus olisi nykyistä yhdenmukaisempi.
Muutoin Vasemmistoliiton rinnakkaislakialoite noudattaa hallintoneuvos Lauri Tarastin vaali- ja puoluerahoitustyöryhmän tekemiä ehdotuksia, jotka julkistettiin viime keskiviikkona.
Se asettaa ehdokkaan saamille tukisummille ylärajan, joka on 3 000 euroa kunnallisvaaleissa, 6 000 euroa eduskuntavaaleissa ja 10 000 euroa europarlamenttivaaleissa. Se myös kiristää vaalirahoitusilmoitusten valvontaa.
Alemmat katot
Työryhmän vasemmistoliittolainen jäsen puoluesihteeri Sirpa Puhakka olisi ollut työryhmässä valmis neuvottelemaan vaikka korkeammista kampanjakatoista, jos se olisi taannut niiden päätymisen lakiin. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän nyt esittämät kampanjakatot ovat kuitenkin merkittävästi alemmat kuin ne, joita työryhmä esitti.
– Puolitimme työryhmän esitykset. Halusimme asettaa katot lähemmäs summia, joilla esimerkiksi Vasemmistoliiton ehdokkaat ovat tehneet kampanjoitaan, Sirnö sanoo.
Silti Sirnö pitää esimerkiksi Vasemmistoliiton esittämää 10 000 euron ylärajaa yksittäisen ehdokkaan kunnallisvaalikampanjalle erittäin korkeana.
– Jossain 2 000 asukkaan kunnassa 10 000 euroa on jo valtava summa, mutta halusimme ottaa huomioon suuret paikkakunnat ja niiden kalliimmat kampanjointikulut, Sirnö perustelee.
Myös presidentin vaaliin määritelty miljoonan euron katto mietitytti puolueessa.
Puolueiden sopimus
ei sido ehdokasta
Jo tämän viikon keskiviikkona eduskunnan lähetekeskusteluun tuotavasta hallituksen esityksestä kampanjakatot puuttuvat, sillä Tarastin työryhmässä hallituspuolueista niin keskusta, kokoomus kuin RKP:kin asettuivat vastustamaan niitä. Ne perustelivat kantaansa sillä, että katon valvominen olisi vaikeaa.
Opposition kanssa niitä puolustamaan jäi vain Vihreät.
– Vasemmistoliitto on selkeästi ajanut kampanjakattoja niin työryhmässä kuin sen saatua työnsä päätökseen, Sirnö toteaa.
Oikeusministeriö suosittaa puolueille vapaaehtoisia vaalikattoja, mutta Vasemmistoliitossa niihin ei uskota.
– Vapaaehtoinen aina vapaaehtoinen eikä puolue voi sitoa ehdokkaiden käsiä samalla tavalla kuin lainsäädäntö, Sirnö muistuttaa.