Hallitus käynnisti maanantaina kaksipäiväisen politiikkariihensä, jossa hallitusohjelman odotetaan menevän monilta osin uuteen uskoon.
Vaikka talouden ilmasto on muuttunut täysin hallituksen kaksivuotisen taipaleen aikana, hallitusohjelma on pysynyt entisellään. Muuttumattomina ovat säilyneet myös maaliskuussa 2007 päätetyt valtiontalouden kehykset, jotka tarkoitettiin askelmerkeiksi koko hallituskaudelle.
Näiden pohjalta hallitus on myös toiminut. Ympäröivälle taloustodellisuudelle on tehty myönnytyksiä kahdessa lisäbudjetissa sekä rahoitussektoria koskevassa paketissa.
Budjettipäällikkö Hannu Mäkisen mukaan entiset kehykset ovat yhä voimassa ja niiden pohjalta parhaillaan valmistellaan maaliskuun lopulle valtiontalouden kehyspäätöksiä vuosille 2010-2013.
– Asetettu valtiontalouden kehys ei ole murtunut, eikä ole tehty sellaisia päätöksiä, että murtuisikaan. Vaikka tiukallahan se on, Mäkinen luonnehtii.
Hän korostaa, että on hallituksen poliittista arviointia, miten hallituskauden puolivälin politiikkariihi vaikuttaa budjettikehysten jatkovalmisteluihin.
Voimassaolevan kehyssäännön mukaan ”hallitus sitoutuu siihen, että kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot ovat vuonna 2011 enintään 1,3 miljardia euroa suuremmat kuin 8.3.2007 päätetyssä valtiontalouden kehyksessä”.
Kehyssäännön lisäksi hallitus on ottanut itselleen muitakin tavoitteita, joiden toteuttaminen tekee tiukkaa.
Valtiontalouden tasapainosäännön mukaan budjettialijäämä ei saa huonossakaan taloustilanteessa ylittää 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Siihen tuskin on mahdollisuuksia, Mäkinen arvioi.
Lisäksi julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallitus tavoittelee ohjelmassaan, että valtiotalouteen muodostuu vaalikauden loppuun tultaessa yhtä prosenttia vastaava rakenteellinen ylijäämä.
Reaalimaailma kulkee toiseen suuntaan hallitusohjelman kanssa. Julkisen talouteen liittyvä kestävyysongelma on Mäkisen mukaan pahentunut taloustilanteen myötä.
– Kysymys kuuluu, onko oikea johtopäätös lisätä menoja siinä tilanteessa. Se on keskustelun ja poliittisen harkinnan asia.
Lisäämällä menoja ja lainanottoa taantuman vaikutuksia voidaan Mäkisen mukaan jonkin verran lieventää.
– Pitää arvioida kuinka paljon tähän voidaan uhrata ja heikentää samalla entisestään valtiontalouden pitkän aikavälin kestävyyttä.