Sadat tutkintapyynnöt poliisille Directa-jupakassa ovat yksi esimerkki siitä, että hyvä moraali ei ole yrityksille itsestäänselvyys. Myös lukuisat irtisanomiset saavat aikaan kysymyksiä siitä, onko kaikkia vaihtoehtoja mietitty loppuun asti.
Kauppatieteiden tohtori Liisa Rohwederin mukaan yrityksissä tehtävät ratkaisut heijastavatkin tällä hetkellä yhteiskunnassamme vallitsevia arvoja.
– Yritysten sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen liittyvät kysymykset nousevat esille heti, kun taloudessa ei mene hyvin.
Vastuullisuudesta
valttikortti
Rohwederin mukaan aidon sitoutumisen puute vaikuttaa yritysten yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Taas ne yritykset, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan yhteiskuntavastuun periaatteita ovat jo etukäteen miettineet, miten toimivat taloustaantuman aikana.
– Yrityksiltä odotetaan tänä päivänä yhteiskunnallista vastuusta, jolla siis tarkoitetaan lainsäädännön tason ylittävää vastuullisuutta. Jotta yritykset todella edistyisivät yhteiskuntavastuullisuudessa, tulisi niiden mielestäni integroida vastuullisuusnäkökulma yrityksen liiketoiminnan visioon sekä tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Rohweder uskoo, että strategiseen vastuuseen perustuva näkökulma on yrityksissä vielä melko harvinaista. Ne yritykset, jotka ovat näin tehneet voivat tavoittaa kilpailuetua tai turvata kauaskantoisen kannattavuuden. Näin on tehnyt esimerkiksi Nokia.
Työntekijä
voi vaikuttaa
Se, miten johtoporras toimii, on Rohwederin mukaan ensiarvoisen tärkeää. Moraalinen ja eettinen vastuu kuuluu heille myös työajan ulkopuolella.
– Omalla konkreettisella toiminnallaan johtajat osoittavat, että he ovat sitoutuneet yrityksen eettisiin päämääriin ja pitävät niitä tärkeinä. Yrityksen johto luo sen eettisen viitekehyksen, jossa yritys toimii.
Myös työntekijöillä on mahdollisuus saada aikaan parannuksia. Tästä ovat osoituksena vaikkapa työntekijöiden aloitteesta tehdyt ympäristöasioiden parannukset. Silloin kun työntekijät ovat mukana suunnittelemassa vastuullista toimintaa, heidän on myös helpompi sitoutua siihen jatkossa. Rohwederin mielestä työntekijöiden ideoimista voitaisiin käyttää vielä nykyistä paremmin hyödyksi.
Rohwederin mukaan yrityksissä ei ole tarpeeksi pohdittu moraalia, arvoja ja etiikkaa.
– Nyt olisikin aika nostaa laajemmaltikin keskustelua siitä, mitä on hyvä elämä. Tämän jälkeen yrityksissä on paremmat lähtökohdat selkiyttää, millaisia eettisiä pelisääntöjä niiltä odotetaan ja mikä on yritysten rooli yhteiskunnassamme.
Rohwederilta on julkaistu kahdeksisenkymmentä artikkelia ja seitsemän kirjaa, joista uusin on viime vuonna opetusministeriön julkaisema Kasvaminen globaaliin vastuuseen – yhteiskunnan toimijoiden puheenvuoroja. Rohweder työskentelee kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan yliopettajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa ja tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi opetusministeriön, Suomen ympäristökeskuksen sekä Finnish Business and Societyn kanssa.
uutiskirje 