Kuntaliiton mukaan maahanmuuttajien kotouttaminen takkuaa pahasti. Kotouttamisesta kunnille maksettava korvaus ei kata kustannuksia. Valtio korvaa kunnille kotouttamisesta kuluja vain kolmen vuoden ajan, kun aitoon kotouttamiseen menee kuntien mielestä paljon pidempi aika.
– Kun pakolaisista ja turvapaikan saaneista maksettavat korvaukset ovat olleet vuodesta 1993 asti samat, nämä pitäisi nostaa sellaiselle tasolle, että ne vastaavat nykyisiä kustannuksia. Kunnilta on tullut myös näkemyksiä, että kolmen vuoden korvaamisaika on liian lyhyt. Kotoutumisen tavoite on, että pystyisi työllistymään, Kuntaliiton maahanmuuttoasiain koordinaattori Anu Wikman-Immonen sanoo.
Jos korvausaika olisi pidempi kuin kolme vuotta, erityistoimenpiteitä voitaisiin tarjota pidempään.
– Yksi kuntia motivoiva tekijä pakolaisten vastaanottamisessa on, että voimavarat riittävät vastaanottamisen vaatimuksiin, Wikman-Immonen toteaa.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) on vakuutellut, että korvauksiin palataan hallitusohjelman puolivälitarkastuksen yhteydessä.
Sisäministeriön tavoitteena on, että kuntakorvauksissa huomioitaisiin maahanmuuttajien opetus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut, samalla kun pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia erityiskustannuksia koskevia korvauksia korotetaan.
Tällä hetkellä kotouttamiskorvauksen maksaminen on ainoa ohjauskeino, jolla sisäministeriö voi suoraan edistää maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. (UP)
uutiskirje 