Vasemmistoliiton kansanedustaja Mikko Kuoppa arvosteli porvarihallitusta hidastelusta työttömyyden kasvun ehkäisyssä arvioidessaan kuluvan vuoden ensimmäistä lisätalousarviota eduskunnan keskustelussa torstaina.
Lisätalousarvioon kohdistuu tavanomaista suurempi kiinnostus talouden taantuman taittamiseksi odotettujen elvytystoimien vuoksi.
Kuoppa piti työttömyystoimia myös liian vähäisinä ja vaikutuksiltaan heikkoina. Hän epäili lisäksi työllisyysvaikutuksia, jotka saataisiin poistettaessa työnantajien kansaneläkemaksu. Hallitus aikoo poistaa maksun asteittain huhtikuun alusta lähtien.
– Siitä yksityisille yrityksille tuleva 800 miljoonan euron helpotus on vastikkeeton ilman työllistämisvelvoitteita, Kuoppa sanoi.
– Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen vaatimus elvytysrahojen osalta – euro per työpaikka – ei tässä varmasti toteudu.
Hän arveli, että lasku siirtyy suoraan veronmaksajille.
Myös esimerkiksi työllisyysperusteisiin investointeihin tulevan 1,5 miljoonaa ja vesihuoltotöihin tulevan 6 miljoonaa euroa Kuoppa sanoi summien vaatimattomuudessa osoittavan, että hallitus ei tajua työllisyystilanteen vakavuutta.
– Tajua tai tunnusta, Kuoppa tarkensi.
Hän totesi, että tienpidon kunnossapito velka on jo miljardiluokkaa.
– Yhä ollaan pahasti jäljessä siitä rahoituksen tasosta, jolla työllisyyden ja liikenneturvallisuuden perusteella pitäisi olla.
Työttömyysturvalla
voisi elvyttää
Kuoppa muistutti ryhmäpuheessaan hallituksen talouspolitiikan kasvattaneen tuloeroja.
– Se on antanut rikkaille vuodesta toiseen runsaat veroalennukset.
Hän totesi, että samaan aikaan, kun tilastot kertovat väestön suurituloisen kymmenesosan tulojen kasvaneen roimasti, pienituloisimpien tulot ovat pysyneet lähes ennallaan.
Kuoppa haluaa elvytystä myös työttömyysturvaa korottamalla.
– Työmarkkinatuelle pudonneet työttömät muodostavat suuren köyhien joukon. Hallitus ei ole lisäbudjetissa eikä varsinaisissa budjeteissa esittänyt senttiäkään tasokorotusta työttömyysturvaan, vaikka sosiaaliturvan tason korottaminen olisi myös elvytyspolitiikkaa.
Lisää rahaa
rakentamiseen
Kuoppa arvioi lisäbudjetin toimista eniten työllisyyteen vaikuttavan taloyhtiöille myönnettävät korjausavustukset, 37 miljoonaa euroa. Vasemmistoliitto kuitenkin edellyttää suurempaa ja vaikuttavampaa panostusta rakentamiseen ja peruskorjauksiin.
– On edelleen arvoitus, lähteekö asuntojen uudisrakentaminen vauhtiin. Ja erityisen huolestuttava on vuokra-asuntotuotannon taso.
Kuoppa pahoitteli sitä, että hallitus ei ole valmis alentamaan korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen omavastuukorkoja.
– Se osaltaan alentaisi asumiskustannuksia ja lisäisi kiinnostusta rakentaa uusia vuokra-asuntoja.
Hallituksen esitystä yritysrahoituksen ja vienninrahoituksen turvaamiseksi Vasemmistoliitto pitää tärkeänä.
– Vientiteollisuuden pyörät on saatava pyörimään, Kuoppa sanoi.
Kunnat eivät voi
investoida
Kuoppa arvosteli arvosteli hallitusta myös kuntatalouden vaikeuksien sivuuttamisesta.
– Hallitus odottaa kunnilta lisäpanostusta investointeihin, mutta yhteisöverotulojen menetykset kunnille on niin mittavat, että kunnilla ei ole mahdollisuuksia lisätä investointeja.
– Hallitus ei ole valmis lisäämään kuntien perusrahoitusta. Tämä merkitsee palvelujen heikkenemistä ja lomautus- ja irtisanomisuhkia myös kuntiin. Näin käy kunnallisveron korotuksista huolimatta, Kuoppa ennusti.
uutiskirje 