Politiikka alkaa näkyä kansallisen yksituumaisuuden takaa
Pääministeri Matti Vanhasen koollekutsuma laaja seminaari Suomen EU-politiikan tahtotilasta ensi vuosikymmenellä ei päättynyt täydelliseen sopuun. Pääministerin tavoite oli hakea aineksia uuden yhteisymmärryksen rakentamiseen Suomen EU-politiikasta lähes 15 vuoden jäsenyyden jälkeen.
Lähes 300 osanottajan seminaarissa alustajakirjo ulottui hallituksen ministereistä ja oppositiojohtajista ay-johtajiin ja elinkeinoelämän edustajiin. Valikoitu osanottajajoukko turvasi yksituumaisuuden peruskysymyksistä. Ulkoministeri Alexander Stubbin kysyessä, kenen mielestä Suomen pitäisi erota EU:sta, yksikään käsi ei noussut.
Kansalaisten keskuudessakin EU:n suosio on noussut. Mutta EU:n viime joulukuussa tekemässä mielipidetiedustelussa vajaa viidesosa suomalaisvastaajista oli sitä mieltä, että Suomen jäsenyys EU:ssa on huono asia, kun sitä hyvänä piti hieman vajaa puolet vastaajista.
Suomi pysyy
valtavirrassa
Pääministeri Vanhanen itse haluaa mahdollisimman käytännönläheisen unionin, jolla on vahva näkemys halutusta tulevaisuudesta ja joka pureutuu konkreettisiin ongelmiin. Vanhasen mielestä EU on Suomelle olennainen vaikutuskanava ja vaikuttaakseen unionissa Suomen on pysyttäydyttävä sen valtavirrassa.
Suomi ei myöskään jarruta EU:n kehitystä vaan voimistaa sitä sellaisilla alueilla, joilla tästä tulee selvää hyötyä. EU:n toiminnan laajentamisessa sopimuksia uudistamalla on kutienkin pidettävä tauko ja nojattava poliittiseen tahtoon.
Vanhanen vahvistaisi edelleen EU:n sisämarkkinoita ja kilpailukykyä. Samalla on haettava parempaa tasapainoa talouden ja politiikan välille. EU:n on myös kyettävä toimimaan nykyistä yhtenäisemmin ulospäin.
EU:n pitää säilyä myös avoimena uusille jäsenille. Vanhanen toivoi joukkoon sekä kaikkia Pohjoismaita että Turkkia, kun se täyttää jäsenyysehdot.
Yksimielisyys
ei enää täydellistä
Vanhanen halusi nostaa keskusteluun myös suomalaisten europarlamentaarikkojen roolin. Hän moitti vain kahden suomalaismepin äänestäneen Suomen kannalta hyvän ratkaisun puolesta työaikadirektiiviä käsiteltäessä. Parlamentin enemmistön kanta pakottaisi Suomenkin muuttamaan lääkäreiden päivystysjärjestelmää, josta voi tulla suuret kustannukset.
Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen muistutti työaikarajoituksissa kysymyksen olevan työntekijöiden suojelusta.
Yhteenvedossaan Vanhanen totesikin jännitteitä varmasti löytyvän jatkossakin, etenkin kun koetetaan yhteensovittaa taloudellisen kilpailukyvyn kehittämistä ja sosiaalista suojelua.
Vanhanen ei saanut pääoppositiopuolue SDP:ltä tukea myöskään ajatukselle, että EU:n komission nykyiselle puheenjohtajalle Jose Manuel Barrosolle pitäisi jo kesällä taata jatko seuraavalle kaudelle. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen sanoi sosialidemokraattien haluavan, että kaikki eurooppalaiset puolueet esittävät ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi ennen kesäkuun europarlamenttivaaleja. Vaalien lopputuloksen pitäisi painaa puheenjohtajaa valittaessa.
Hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroissa ei linjaerimielisyyksiä pahemmin noussut esille, joten hallitus kykenee suhteellisen yksituumaisesti valmistelemaan kevääksi eduskunnan käsittelyyn selonteon EU:sta.