Vantaan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä katsoo, että pääkaupunkiseudun päätöksentekorakenne on uudistettava. Ryhmä esittää aloitteessaan heti uuden valtuustokauden alkajaisiksi, että Vantaa ryhtyy selvittämään pääkaupunkiseudun hallinnon demokratisointia.
Ryhmä pitää parhaana vaihtoehtona pääkaupunkiseudulle kaksiportaista päätöksentekojärjestelmää, mutta ehdottaa, että maailman muilta metropolialueilta kerätään kokemuksia.
Nyt olisi kyettävä avoimeen tarkasteluun tulevaisuuden päätöksentekomalleista ja erilaisista kuntarakennevaihtoehdoista.
Selvitysesityksiä pääkaupunkiseudun yhteistyöstä ja kaupunkien yhdistymisestä on tullut eri tahoilta. Asiassa ovat eri painotuksin olleet liikkeellä muun muassa Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen ja Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.
Maanantaina selvitysintonsa paljasti sitä tähän saakka vastustanut Espoon demareiden ryhmäjohtaja Markku Sistonen. Myös Helsingin Vasemmistoliitto on liputtanut vihreätä valoa selvitystyölle.
Vantaan vasemmistolaiset kritisoivat pääkaupunkiseudun vapaaehtoisessa yhteistyössä päätöksenteon demokratiavajetta. Asukkaita kuunnellaan huonosti ja sukupuolten välisen tasa-arvonäkökohta on unohdettu.
Suomalainen demokraattinen ja avoin hallintokulttuuri ei ulotu ylikunnalliseen sopimiseen ja päätöksentekoon. Usein päätökset tehdään pienessä porukassa muutaman suurimman puolueen edustajien kesken. Valta keskittyy harvoille johtaville poliitikoille kuntalaisten äänestämien valtuustojen sijasta.
Vasemmistoliiton Vantaan valtuustoryhmän mielestä toimivassa demokratiassa sama taho päättää palveluista, järjestää ne ja kerää niihin rahoituksen verotuksella. Yli miljoonan ihmisen pääkaupunkiseudulla tämä onnistuu kaksiportaisella päätöksentekojärjestelmällä, jossa seutukunnallisista palveluista kuten liikenteestä ja infrastruktuurista päätetään koko alueen valtuustossa ja lähipalveluista kaupunginosavaltuustoissa.
Palvelut järjestetään tehokkaimmin keskisuurissa kaupungeissa. Riippuen demokratiaselvityksen tuloksista esimerkiksi Vantaa voitaisiin jakaa 2–7 alueeseen, jotka päättäisivät itse lähipalveluistaan kuten päivähoidosta, peruskouluista ja terveysasemista. Syntyvät alueet olisivat kooltaan jopa keskisuuria kaupunkeja isompia. (KU)
uutiskirje 