Arhinmäki huolissaan aikataulusta ja markkinavetoisuudesta
Hallituksen sivistyspoliittinen ministerityöryhmä pääsi tiistaina ratkaisuun yliopistolakiesityksensä sisällöstä, ja esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle helmikuun puolivälissä.
– On surkeaa, jos niin merkittävä asia kuin yliopistolain kokonaisuudistus runnotaan väkisin läpi ilman, että käydään avointa keskustelua, sanoo kansanedustaja Paavo Arhinmäki, joka edustaa Vasemmistoliittoa eduskunnan sivistysvaliokunnassa.
Vasemmistoliitto on vaatinut hallitusta lykkäämään ehdotuksen tuomista eduskuntaan ainakin ensi syksyyn, jotta asiasta voitaisiin keväällä käydä kattava keskustelu yliopistojen sisällä ja laajemminkin yhteiskunnassa.
Arhinmäen mukaan nyt on olennaista, että eduskuntakäsittelyn aikana kuunneltaisiin yliopistojen opiskelijoiden, henkilökunnan ja muiden asianosaisten näkemyksiä ja annettaisiin niille mahdollisimman suuri paino.
– Tässä vaiheessa keskeiset ongelmat ovat demokratian ja itsehallinnon kaventaminen ja se, että yritykset pääsevät päättämään rahalla entistä enemmän yliopistojen asemasta, Arhinmäki tiivistää.
– Eduskunnassa varsinkin oikealla puolella on sellaista henkeä, että halutaan tuoda markkinavetoisuutta koko ajan enemmän yliopistoon.
Vasemmistoliiton puoluehallitus antoi syksyllä yliopistouudistuksesta Opetusministeriölle perusteellisen lausunnon, jota Arhinmäki oli laatimassa.
Sen huolenaiheet ovat pitkälti samoja kuin Viikkolehden haastattelemilla helsinkiläisaktivisteilla.
Lausunnon mukaan lakiehdotuksessa yliopistot kytketään valtionhallinnon ja yritysten kilpailukykytavoitteiden välineeksi ja sivistysyliopiston idea vaarantuu. Johtajavaltainen organisaatiorakenne heikentää tiedeyhteisön, henkilökunnan sekä opiskelijoiden asemaa päätöksenteossa. Lukukausimaksujen mahdollistaminen puolestaan avaa kehityslinjan kohti maksullista yliopisto-opetusta, mikä vaarantaa tasa-arvoa suomalaisessa yliopisto-opetuksessa ja koko yhteiskunnassa.
Puoluehallituksen lausuntoon sisältyy lukuisia yksityiskohtaisia muutosesityksiä. Vasemmistoliitto lisäisi lakitekstiin maininnat esimerkiksi siitä, että tutkimus on lähtökohtaisesti julkista ja että yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen vapaus turvataan valtion rahoituksella, joka muodostaa pääosan yliopistojen rahoituksesta.
Ulkopuolisten jäsenten sijaan henkilöstöllä ja opiskelijoilla olisi Vasemmistoliiton esityksessä yhdessä enemmistö yliopiston hallituksessa. Opetus- ja tutkimustehtävissä sekä muissa virkavastuita edellyttävissä tehtävissä työskenneltäisiin edelleen virkasuhteessa työsuhteeseen siirtymisen sijaan.
uutiskirje 