– Aikana, jona valtio ottaa velkaa ja kansalaiset joutuvat kiristämään vyötä on uusiin asehankintoihin satsaaminen todella outo signaali, ihmettelee Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa.
– Jos puolustusvoimien strategiaihmiset osaavat manipuloida vihollista yhtä hyvin kuin suomalaista turvallisuuspoliittista keskustelua, niin täytyy onnitella. Kansalaisten annetaan naama punaisena väitellä Natosta ja minkälaisella lauseella Nato-optiosta puhutaan, kun pysyvä ja merkittävä määrärahakorotus on koko ajan ollut keskeisin tavoite, toteaa puolestaan Laura Lodenius Rauhanliitosta.
Hallituksen esitys tasokorottaa pysyvästi puolustusmäärärahoja laman kynnyksellä hämmästyttää rauhanjärjestöjä. Niiden mukaan Suomi on pitkään ajanut kaksilla raiteilla puolustuspolitiikassa, ja nyt huonoista talousnäkymistä ja vakaista rauhannäkymistä välittämättä vain kiihdytetään vauhtia.
Suomen puolustusmäärärahat ovat jo ilman varsinaisia tasokorotuksia nousseet 65% viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Rauhanjärjestöt muistuttavat, että vuonna 2007 maailman sotilasmenot olivat jo yli 1 300 miljardia vuodessa.
– Suomen ei tule paisuttaa maailman aseteollisuutta osallistumalla kilpajuoksuun koko ajan kallistuvasta sotateknologiasta. Suomen resurssit tulee käyttää todellisiin kansalaisten arjen turvallisuuteen liittyviin asioihin. Myös eduskunnassa on tähän mennessä enemmistö puolueista suhtautunut puolustumäärärahojen kasvattamiseen kriittisesti. (KU)