Talouskriisin vuoksi muutamat työnantajien edustajat ovat väläytelleet jo sovittujen palkankorotusten perumista. Ehdotukset on kuitenkin torjuttu laajasti, pääministeri Matti Vanhasta myöten. Nyt vannotaan perustellusti ostovoimasta huolehtimisen nimiin.
SDP:n varapuheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson on puolestaan esittänyt, että valtio tukisi vaikeuksissa olevien yritysten palkanmaksua irtisanomisten välttämiseksi.
Tällaisten ehdotusten taustalla voi olla aito huoli työttömyyden kasvusta. Lomautus- ja irtisanomisuutisista päätellen yritykset ovat nyt ”säästämässä” juuri työvoimakustannuksista.
Toisenlaisiakin vaihtoehtoja voisi olla. Pääomatulojen osuus kansantulosta on Suomessa kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta tälle vuosikymmenelle.
Jopa Pohjolan entinen pääjohtaja Iiro Viinanen toteaa nyt (Suomen Kuvalehdessä 19.12.), että yhtiö toimi epäoikeudenmukaisesti jakaessaan 1,2 miljardia miljardia markkaa osinkoja samalla, kun se kävi irtisanomisneuvotteluja yli 200 työntekijän kanssa. Viinanen ei kertomansa mukaan olisi itse koskaan halunnut maksaa miljardiosinkoja.
Kun pörssikurssit ovat nyt laskeneet voimakkaasti, halpoja osakkeita ostaneille on luvassa tänä vuonna muhkeita osinkoja, mikäli niitä jaetaan entiseen malliin.
Eilisen Kauppalehden siteeraama analyysiyksikkö Balance Consultingin laskelma kertoo, että jos 2 000 suurimman yrityksen omistajat olisivat valmiita tinkimään oman pääoman tuotossa 16:sta 10:een prosenttiin, vapautuisi ainakin kymmenen miljardia euroa, vaikka yritysten tulokset putoaisivat 35 prosenttia. Vapautuva summa vastaa noin 240 000 ihmisen vuosittaisia työllistämiskuluja.
Maltillisten tuloratkaisujen puolesta on paasattu paljon, myös hyvinä aikoina, mutta harvemmin on vaadittu maltillisia pääoma- ja osinkotuloratkaisuja. Olisiko nyt osingonsaajien vuoro joustaa?
Perusteluna väen vähentämiselle on tietysti usein kysynnän väheneminen. Monesti ratkaisuja tehdään kuitenkin lyhytnäköisesti ja säästöjä haetaan omistajien osinkojen turvaamiseksi.
Jos osakeyhtiöt eivät itse kykene muuttamaan kurssiaan, yhteiskunta voisi puuttua peliin vaikkapa parantamalla irtisanomissuojaa ja keräämällä pääomatuloista isompaa veroa, jonka tuotto käytettäisiin työllisyyttä edistävillä tavoilla.