Työpaikkoja myös syntyy taantuman varjossa
Lomautettujen määrä hipoo jo 50 000:tta ja yt-neuvotteluista kuuluu huonoja uutisia lähes päivittäin.
Tämä ei ole kuitenkaan aivan koko totuus. Suomen talous ei ole täysin pysähdyksissä. Taloustaantuman varjossa myös syntyy uusia työpaikkoja, ei ainoastaan hupene.
– Vuoden 2008 marraskuussa uusien työpaikkojen määrä on kolmanneksi korkein koko 2000-luvulla, sanoo erikoissuunnittelija Petri Syvänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Vain korkeasuhdanteen huippuvuosien 2006 ja 2007 marraskuissa uusia työpaikkoja syntyi enemmän kuin nyt.
Tyly tosiasia kuitenkin on, että vaikka työtä on tarjolla, sen määrä vähenee. Marraskuussa työvoimatoimistoissa oli avoimia työpaikkoja 54 500. Se on 12 500 vähemmän kuin vuosi sitten.
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työvoimatoimistoihin marraskuussa noin 30 000, noin 7 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Työ- ja elinkeinoministeriö tilastoi marraskuussa kaikkiaan runsaat 200 000 työtöntä työnhakija. Lisäystä vuodentakaiseen on noin 2 000.
Terveydenhuolto
työllistää
Työpaikkoja lähtee nyt etenkin rakentamisessa ja vientiteollisuudessa. Sen sijaan julkisessa taloudessa, terveydenhuollossa ja sosiaalialalla kuljetaan edelleen ylämäkeen työpaikkojen määrässä.
– Näyttää siltä, että verotulojen väheneminen ei ole ainakaan vielä johtanut väen vähentämiseen, Syvänen päättelee.
Myös palveluissa työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt noin kahdeksalla prosenttiyksiköllä vuodessa.
Teollisuudessakin työpaikkojen väheneminen koskee ennen kaikkea rakennemuutoksessa kouristelevaa paperiteollisuutta sekä konepajoja. Ne vievät teollisuuden kokonaissaldon miinukselle, vaikka kokonaisuudessaan työttömyys marraskuussa jopa hieman väheni sekä vuodentakaisesta että edellisestä kuukaudesta.
Kriisiapu
puree?
Viisi työvoima- ja elinkeinokeskusta poikkeaa työttömyyden kasvun yleisestä suuntauksesta. Ne ovat Satakunta, Uusimaa, Lappi, Keski-Suomi ja Kaakkois-Suomi.
Tilastoista asiaa ei voi suoraan lukea, mutta Lapin, Keski-Suomen ja Kaakkois-Suomen kuuluminen listalle saattaa johtua ainakin osittain julkisen vallan satsauksista. Niistä löytyy peräti kahdeksan seutukuntaa, jotka kuuluivat viime vuonna äkillisen rakennemuutoksen erityistoimenpiteiden piiriin.
Kaikkiaan kriisipaikkakuntien listalla oli 14 seutukuntaa.
uutiskirje 