Puoluehallituksen jäsen Outi Ojala ehdottaa:
Kaksinkertainen julkinen tuki terveydenhuoltojärjestelmässämme saa kovaa kritiikkiä ex-kansanedustajalta, Helsingin kaupunginhallituksen jäseneltä erikoissairaanhoitaja Outi Ojalalta. Hän sanoo yhtyvänsä keskeisiltä osin professori Juhani Lehdon esittämään (KU 17.12.) kritiikkiin.
– Tämä kaksinkertainen järjestelmä on epäterve. Se juuri johtaa siihen eriytymiseen, että tulee kahdet markkinat.
Ojalan mukaan järjestelmä, jossa julkista tukea annetaan sekä terveyskeskus- että yksityislääkärillä käyntiin, on kehno, kallis ja eriarvoistava. Siksi siitä on päästävä eroon.
– Vasemmistoliiton pitää tehdä tässä asiassa esityksiä. Millään kertarysäyksellähän tällaista uudistusta ei tehdä vaan muutoksen pitää olla asteittainen. Siinä pitää ottaa huomioon niin monet tekijät.
Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsenenä Ojala edellyttää, että terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen otetaan esille mahdollisimman korkealla tasolla. Hän näkisi järjestelmän uudistamisen yhdeksi merkittävimmäksi puolueen tavoitteeksi.
– Terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen, sen korjaaminen oikeudenmukaisemmaksi, vaatii laajan ja perusteellisen valmistelun. Siitä voisi tulla yksi seuraavien eduskuntavaalien keskeisimmistä tavoitteista.
Hänen mukaansa asia pitää ottaa puoluevaltuustoon valmisteltavaksi.
Yhteisvastuuta
vaikea myydä
Ojala myöntää, että tällaista laajaa terveydenhuoltosektorin uudistushanketta ei ole ollut Vasemmistoliiton ajettavana sen 18-vuotisen historian aikana. Monia suuriakin tavoitteita on kyllä ollut, mutta ne ovat olleet sektoraalisia tai yksittäisiä – sinänsä tärkeitä – erityistavoitteita.
– Nyt kokonaisuudistukseen olisi hyvä ryhtyä.
Ojala sanoo, että uudistushanke olisi suuri haaste Vasemmistoliitolle.
Uudistuksen läpivieminen ja sen poliittinen myyminen on kuitenkin Ojalan mielestä ongelma.
– Kun ahneus, itsekkyys ja yksilöllisyys on vallalla, niin Vasemmistoliitonkin on vaikea puhutella ihmisiä yhteisvastuullisuudella ja solidaarisuudella. Ne eivät tunnu uppoavan ihmisiin. Ihmiset tuntuvat epäilevän, että se mikä on hyvä kaikille olisi hyvä myös minulle.
Ojala sanoo, että uudistuksesta pitää tehdä niin hyvä, että sen hyvät puolet näkyvät selkeästi.
– Ihmiset pitää saada uskomaan, että se ei ole minulta pois, jos kaikille järjestetään asiat hyvin.
Poliittisesti järjestelmän uudistaminen vaatii Ojalan mielestä ilman muuta puoluerajat ylittävää yhteistyötä.
Hänen mukaansa uudistustyöhön voitaisiin lähteä professori Lehdon esittämällä tavalla ihmisten oikeuksien määrittelystä terveydenhuoltopalveluihin.
– Vaikka ihmisten tasavertaiset oikeudet on perustuslaissa säädetty, eivät ne aina näy konkreettisesti lainsäädännössä, että siinä mielessä järjestys saattaisi olla hyvä. Meillähän on olemassa esimerkiksi hoitotakuujärjestelmä, mutta sekään ei ole korjannut näitä järjestelmän perusepäkohtia.
Rahoitus aina
suuri haaste
Ojala tietää, ettei Suomen terveydenhuollon budjetti ole edes hyvää eurooppalaista keskitasoa.
– Silti rahoituksen järjestäminen on suuri haaste. Kun uudistus pitää toteuttaa pääosin verovaroin, ihmiset pitää saada jotenkin ymmärtämään ja hyväksymään sen tarpeellisuus niin, että sitä pidettäisiin arvossa.
Kansantaloudellisesti Ojala ei pidä terveydenhuoltojärjestelmän uudistamista ongelmana.
– Päinvastoin, Varallisuutta kyllä on. Nyt pitäisi vain ymmärtää, että yksi yhteinen ja tasavertainen järjestelmä on edullinen ja laadukas. Lisäsatsaustahan uudistus vaatii.
Rahoitusta Ojala kuitenkin pitää poliittisesti ongelmallisena. Hänen mukaansa terveydenhuollon epäkohtien paikkaamisessa on ollut koko ajan ongelmia. Rahan puutteen ohella on puhuttu ammattitaitoisten työntekijöiden puutteesta.
– Kyllähän puutteissa on kysymys siitä, ettei niiden korjaamiseen ole satsattu riittävästi.
– Työvoiman saatavuusongelma on osin sitä, että tehokkuus otetaan työntekijöiden selkänahasta. Siksi lääkäritkään eivät viihdy terveyskeskuksissa.
Ojala muistuttaa, että terveydenhuoltojärjestelmää uudistettaessa ei saa tehdä samaa virhettä kuin terveyskeskusjärjestelmää rakennettaessa. Hän viittaa siihen, että terveyskeskusjärjestelmää alettiin vesittämään jo ennen kuin sen rakentaminen edes ehti Etelä-Suomeen.
– Terveyskeskusuudistushan aloitettiin pohjoisesta, koska siellä puutteet ja alueelliset erot olivat suurimmat. Etelään ehdittyään uudistus alkoi kuitenkin jo murentua. Ajatus oli hyvä, muttei toteutunut koskaan kunnolla.
– Nyt tämän eriarvoistavan moninkertainen systeemin tilalle on rakennettava yksi selkeä tasa-arvoinen järjestelmä.