Taantuman synkät pilvet varjostavat tuoreen kyselyn mukaan nyt myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn mukaan yrittäjien odotukset ovat viimeksi olleet näin matalalla lamavuosia 1990–1993.
Tällaiset tiedustelut antavat yleensä varsin luotettavan kuvan tämän hetken näkymistä. Toisaalta suhdannekyselyt helposti myös ruokkivat lamaodotuksia. Vaikka omalla yrityksellä ei vielä menisikään ihan huonosti, niin kilpailijan tai naapurin huonomman tilanteen uskotaan heijastuvan vaikka pienellä viipeellä omaan toimintaan.
Suuri osa pk-yrittäjistä toimii kotimarkkinoilla ja tällaiset yritykset ovat pitkälti kuluttajien armoilla. Jos yritykset lomauttavat tai irtisanovat, niin se vaikuttaa kultukseen. Kun kulutus laskee, se näkyy tuotannossa ja palveluissa. Kierre on valmis.
Kulutus on jo kääntynyt laskuun. Niin voi ainakin päätellä siitä, että jotkut kaupat ovat aloittaneet alennusmyynnit jo ennen joulua, mikä taas vähentää tammikuun kauppaa. Ilmeisesti joulukauppa jääkin tavoitteistaan. Teollisuudessa taas on joulupyhien aikaan normaalia pitempiä seisokkeja, josta osa saattaa venyä pitempiaikaisemmaksikin. Erityisesti vientisektori yskii.
Todennäköisyyden mukaan työttömyysluvut kääntyvätkin jyrkkään nousuun jo heti tammikuusta. Nopeatkaan elvytystoimet eivät tätä kehitystä pysty enää pysäyttämään.
Kotimarkkinoilla toimivien pk-yritysten tilanne saattaa heikentyä nopeastikin, kuten yrittäjien tekemästä kyselystä voi päätellä. Yleinen korkotason aleneminen helpottaa tietysti pienten yritysten rahansaantia, mutta pankit ovat yhä varpaillaan.
Hallitus joutunee nyt osana tammikuun elvytyspakettiaan miettimään myös sitä, miten se pystyy turvaamaan pk-yritysten rahoituksen. Toisessa vaakakupissa on työttömyyden lisääntyminen ja sen mukanaan tuomat lisäkustannukset.
Suomi on osana laajaa eurooppalaista rintamaa lähtenyt tukemaan pankkeja. Pankkituelle on asetettu joitakin, tosin hyvin vaatimattomia ehtoja. Rankemmat, muun muassa operatiivisiin toimiin liittyvät ehdot olisivat olleet ihan mahdollisia, mutta ideologisista syistä porvarihallituksella ei ole ollut siihen halukkuutta.
Jos pankkituki alkaa realisoitua, niin pankeilta voitaisiin edellyttää, että ne turvaisivat yritysrahoituksen, Samalla pankit pitäisi velvoittaa siihen, että antaisivat myös lisäaikaa ongelmiin joutuneille asuntovelallisille, ettei kävisi niin kuin 90-luvun laman aikaan, jolloin meklarien vasarat alkoivat tiuhaan tahtiin paukkua asuntojen pakkohuutokaupoissa.