Työllisyystilanne terveydenhuoltoalalla ei ole juuri muuttunut talouden taantuessa, vaan sairaanhoitajia ja lähihoitajia tarvitaan ulkomailtakin. Pelisääntöjen on kuitenkin oltava selvät, katsovat suomalaiset julkisen alan ammattiliitot.
– Jos työvoimaa on lähtömaassa yli oman tarpeen, jos yksilö haluaa muuttaa ja jos tulomaassa hänelle löytyy töitä, siirtolaisuus on kestävällä pohjalla, maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thors (ruots.) linjasi Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistyksen Fipsun seminaarissa.
Seminaari pohti kansainvälisenä siirtolaispäivänä pelisääntöjä työvoiman eettiselle rekrytoinnille.
Thorsin mukaan Suomessakin riittää kohennettavaa, siirtolaisten kielitaitoa ja tietämystä suomalaisista työmarkkinoista pitää parantaa. Jälkimmäisessä hän sanoi luottavansa ay-liikkeeseen.
Lähtömaassa
ongelmat kasvavat
Filippiineiltä lähtee maailmalle enemmän sairaanhoitajia kuin mistään muusta maasta.
Filippiinien julkisen alan ammattiliiton PSLINK:n pääsihteeri Annie Geron kertoi, mitä maassa on tapahtunut terveydenhuollon ammattilaisten siirtolaisuuden myötä. Joka vuosi 15 000 sairaanhoitajaa lähtee työn perään.
– Maan terveydenhuolto on rapautunut. Tuberkuloosi leviää, lapsikuolleisuusluvut ovat yhä järkyttävän korkeat ja yksityisiä sairaaloita on jouduttu sulkemaan työvoimapulan takia.
Syytä on myös maan hallituksessa, sillä terveydenhuollon osuus budjetista on alle kaksi prosenttia. Suomessa budjetin suurin menoerä on sosiaali- ja terveydenhuolto.
Geneviéve Genciannos Julkisalojen kansainvälisestä liitosta PSI:stä painotti, että teollisuusmaiden tulisi työvoiman rekrytoinnin ohella huolehtia lähtömaan kehitysavusta.
– Sairaanhoitajien ja lähihoitajien muuttoa hillitsi, jos palkat olisivat kaikissa maissa kunnossa, Genciannos tähdensi.
Seminaarissa muistutettiin, että Suomessa työskenteli viime vuonna jo 1661 ulkomailta tullutta lääkäriä, mutta sairaanhoitajia muuttaa Suomesta ulkomaille enemmän kuin heitä tänne tulee.
Rahasiirrot suurempi
kehitysapua
Maailmanlaajuisesti kehitysmaiden siirtolaisten kotimaihinsa lähettämä rahasumma on tuplaten kehitysavun kokoinen. Se selittää, miksi vanhemmat kouluttavat lapsiaan Filippiineillä terveydenhuoltoalalle. Nyt myös lääkärit ovat ryhtyneet hankkimaan sairaanhoitajien pätevyyden, sillä työlupa heltiää siten helpommin.
Suomeen sairaanhoitajia rekrytoiva Opteam aikoo jatkaa toimintaansa Filippiineillä, josta maahamme on saapunut seitsemän sairaanhoitajaa lähihoitajiksi.
– Ihmisellä on oikeus päättää omasta elämästään. Onko ihminen kansallisomaisuutta vai yksilö? Töihin tuleminen on parempi vaihtoehto kuin sir Vilit, Opteamin henkilöstöjohtaja Minna Vanhala Harmanen herätteli.
Filippiinien julkisen alan ammattiliiton Annie Geron myönsi, että Suomi on parempi paikka työskennellä kuin Saudi-Arabia tai Etelä-Korea, jossa filippiiniläinen työntekijä on hyvin pitkälle työnantajansa mielivallan alla.