Hallitus jatkaa rajusta arvostelusta huolimatta sinnikkäästi tuottavuusohjelmansa toteuttamista, vaikka se onkin käytännössä muuttunut tuhoavuusohjelmaksi. Myös hallituksen alueellistamisohjelma etenee kuin juna, vaikka siirrettävien laitosten henkilökunta ei muuttojunaan nousisikaan. Varsinkin perheelliset ovat hankalassa tilanteessa, koska uudelta paikkakunnalta ei välttämättä löydy työpaikkaa myös puolisoille.
Alueellistamisohjelma on muuttunut suurelta osin henkilöstön vaihto-ohjelmaksi. Viime aikoina eniten huomiota on saanut osakseen Lääkelaitoksen siirtäminen Kuopioon. Kun alueellistamisen koordinaatioryhmä tiistaina puolsi hanketta, niin lääkelaitoksella voidaan kohta ryhtyä tilaamaan muuttolaatikoita. Päätös on viimeistä sinettiä vailla. Lopullisen ratkaisun tekee sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.).
Kuopiossa on nyt ilo ylimmillään. Kaupunki on saamassa lääkelaitoksen myötä yli 200 uutta työpaikkaa. Ne tulevat Savoon varmaan tarpeeseen.
Kun kovin moni nykyisistä lääkelaitoksen työntekijöistä ei aio Kuopioon siirtyä, niin edessä on suuri rekrytointi- ja koulutusprosessi. Ehkä valtiolla on siihen varaa. Kun alueellistamisohjelman mukaan entisille asuinsijoilleen jäävillekin työntekijöille pitää turvata työpaikka, niin tiedossa valtiolle on muuttokustannusten lisäksi aika suuret lisäkulut. Tuottavuusohjelma ei ehkä koskekaan alueellistamista. Tehot haetaan muualta.
Lääkelaitoksen henkilöstö on huolissaan, miten käy esimerkiksi lääkevalvonnan, kun väki miltei kokonaan vaihtuu. Ilman ylimääräistä riskejä lääkelaitos ei ainakaan välivaiheesta selviä. Sitä ei tarvitse epäillä, etteikö muuttava laitos pystyisi uudella paikkakunnallakin ajan myötä täyttämään vakanssinsa ammattitaitoisella työväellä. Kovin nopeasti se tuskin tapahtuu. Kysyä voi, onko valtiolla tosiaankin varaa edessä häämöttäviin henkilökunnan vaihtoviikkoihin ja siitä aiheutuviin ylimääräisiin riskeihin.
Palkansaajat jyrän alla
Palkansaajat häviävät oikeusjuttunsa työtuomioistuimessa selvästi työnantajia useammin. Turun Sanomien (16.12.2008) tekemän selvityksen mukaan riitajutuista peräti 74 prosenttia on koitunut työntekijäpuolen tappioksi. Vaikka työntekijäpuoli häviääkin juttunsa työnantajapuolta useammin, niin suurin osa tuomioista syntyy kuitenkin yksimielisinä.
Suurin osa työtuomioistuimen käsittelyyn menevistä jutuista liittyy tänä päivänä työrauhaan ja ”laittomiin lakkoihin”, oli taustalla sitten mikä syy tahansa. Nämä jutut päättyvät lähes poikkeuksetta työnantajapuolen voittoon. Työtuomioistuimen laintulkinta näyttää suosivan työnantajaa. Lakiasiantuntijoiden arvion mukaan 90-luvun alun lama muutti ilmapiirin.