Suomea huolettaa paperi- ja terästeollisuuden kohtalo
Ilmasto- ja energiapaketti aiotaan kääriä Euroopan päämiesten tapaamisessa kasaan viikonloppuun mennessä. Sopu on vielä löytymättä siitä, minkälaisia helpotuksia raskas teollisuus saa päästökaupassa ja mikä otetaan vertailuvuodeksi ilmastotalkoissa.
Suomea kiinnostaa myös se, saako selluteollisuuden yhteydessä tuotettu sähkö vapautuksia päästökaupasta. Kaikki sähköntuotanto aiotaan laittaa päästökaupan piiriin vuonna 2012.
Paketin periaatteet on lyöty lukkoon jo aiemmin. Hiilidioksipäästöjä vähennetään ainakin 20 prosentilla, energiankulutusta leikataan 20 prosentilla ja uusiutuvan energian osuutta nostetaan 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Tämä kaikki aiotaan saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Nyt hiotaan vain pelisääntöjä siitä, miten tavoitteisiin päästään.
Yksi mahdollisuus on kiertää velvoitteita ostamalla päästöoikeuksia muilta, varsinkin kehitysmailta. Ainakin osittain tämä tullaan sallimaan, kyse on enää vain määrästä. Ranska haluaa, että kukin jäsenmaa voisi halutessaan ostaa jopa yli puolet päästöoikeuksista muilta.
Saastuttaja
maksaa?
Mitä enemmän teollisuus saastuttaa, sitä enemmän se joutuu siitä maksamaan. Tähän pyritään, mutta unionissakin osataan laskea, ettei kannata viedä saastuttavia laitoksia muualle ja lisätä työttömyyttä jäsenmaissa.
Teollisuus ja monet jäsenmaat ovat esittäneet ratkaisuksi vapautuksia päästökaupasta ts. ilmaisia päästöoikeuksia. Myös lievennykset siirtymäaikoihin ja helpotukset maksuihin ovat esillä. Kriitikot ovat moittineet, että EU vesittäisi ilmaisilla päästöoikeuksilla etukäteen seuraavan kansainvälisen ilmastosopimuksen. Moni EU:n ulkopuolinen maa jättäisi mielellään raskaan teollisuuden päästökaupan ulkopuolelle.
Vaihtoehdoksi on tarjottu kovia tulleja tuotteille, jotka on tuotettu EU:n ulkopuolella ilmastoa saastuttavasti. Tämä ei tiettävästi ole päämiesten listalla.
Arvovalta
pelissä
Ilmastonsuojelun ohessa kyse on Euroopan unionin arvovallasta.
Mikäli EU:sta ei ole esikuvaksi eikä unionin ilmastosatsauksista kehitysmaihin synny sopua, kehitysmaita on vaikea saada mukaan ilmastotalkoisiin. Samalla vaarantuisi kansainvälisen Kioton ilmastosopimuksen jatko, josta on tarkoitus sopia vuoden kuluttua Kööpenhaminassa.
Yhdysvallat käynnistänee joka tapauksessa vuoden ja presidentin vaihtuessa omat toimensa ilmastomuutoksen hillitsemiseksi.
Euroopan unionin päämiesten epäonnistuminen tietäisi pahimmillaan unionin ilmasto- ja energiapaketin venymistä ohi ensi kesän parlamenttivaalien.
Tahtotila on kuitenkin kova. Huippukokousta ollaan valmiit venyttämään viikonloppuun ja kompromissia rakennetaan päämiesten neuvottelujen ohessa.
Kompromissia haetaan kolmikantaisesti siten, että myös parlamentin neuvottelijat ja Euroopan komissio ovat keskusteluissa mukana. Valmis kompromissi jouduttaisi tarvittavien lakiesitysten käsittelyä parlamentissa.
uutiskirje 