Peruskoulujen opetusryhmien koot vaihtelevat suuresti. Maakunnista suurimmat opetusryhmät ovat Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä, pienimmät Lapissa.
Maaseutumaisissa kunnissa opetusryhmien koot ovat kaupunkimaisia pienemmät, mutta isoja eroja on myös saman kokoisten kuntien kesken. Eroja on lisäksi kuntien sisällä.
Opetusministeriö julkisti maanantaina perusopetuksen ryhmäkokoselvityksen kuntakohtaiset tiedot kouluissa teettämänsä kyselyn pohjalta. Kattava tutkimus on ensimmäinen laatuaan ja opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.) ihmettelikin, että aiemmin tietoa ryhmien koista ei ole ollut käytettävissä.
Minimistä
maksimiksi
Sarkomaa piti ryhmäkokoja keskimäärin kohtuullisina. EU-tason vertailussa suomalainen kouluryhmä on keskikokoinen, yläkouluryhmä jopa hiukan sitä pienempi.
Sarkomaa totesi, että ryhmäkoko on keskeisesti koulutuksen laatuun vaikuttava asia, muttei halua rajata opetusryhmien kokoa lainsäädännöllä. Sarkomaa toisti usein toteamaansa ajatusta, jonka mukaan minimistä tulee helposti maksimi. Hän muistutti, että taideaineiden kohdalla näin on käynyt.
– Jos olisi olemassa luku, joka on oikea, laki olisi varmaan jo säädetty, hän sanoi ja epäili, että tarkat lukumäärät voisivat aiheuttaa jopa pienten lähikoulujen lopettamisia, kun kunnat alkaisivat työntää oppilaita isompiin ryhmiin.
Epäilyistään huolimatta hän sysäsi vastuuta kunnille ja vuoden vaihteessa aloittaville valtuustoille ja lautakunnille. Hän piti nyt koottua tietoa hyvänä työkaluna kunnille ryhmäkokojen kehittämisessä.
– Ylisuuret ryhmäkoot on saava kuriin joka kunnassa, Sarkomaa painotti, mutta muttei suostunut täsmentämään, minkä kokoisia ylisuuret ryhmät ovat.
– Siihen vaikuttaa moni seikka, kuten erityistukea tarvitsevien lasten määrä, hän sanoi ja antaisi ratkaisevan aseman opettajan kokemukselle siitä, pystyykö tämä antamaan lapsille näille kuuluvan opetuksen.
– Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle; auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja tukea monipuolisesti lahjakkuutta, Sarkomaa sanoi. Ryhmäkokoa tärkeämmiksi asioiksi opetuksen laadun takaajina hän nimesi opettajien pätevyyden ja mahdollisuuden täydennyskoulutukseen.
16 miljoonaa ryhmien
pienentämiseen
Opetusministeri Sarkomaa muistutti valtion ensi vuoden talousarvioon sisältyvästä 16 miljoonan euron määrärahasta opetusryhmien pienentämiseksi ja lupasi, että jatkossa summa kasvaa.
– Olennaista on varmistaa se, että opetukseen suunnatut lisärahat myös käytetään opetukseen, Sarkomaa sanoi.
Hallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen arvioi tilaisuudessa karkeasti, että niissä kunnissa, joissa käytetään eniten rahaa peruskouluun, on pienimmät ryhmäkoot.
uutiskirje 