Tuoreimpien tilastokeskuksen tietojen mukaan bruttokansantuotteemme kasvu lähes pysähtyi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä ollaan hyvin todennäköisesti menty jo miinukselle, sillä niin kova lomautus- ja irtisanomisvauhti nyt on.
Esimerkiksi eilen maanantaina mittavista lomautuksista tai irtisanomisista kertoivat Walki, Tamfelt, Vaahto, Luvata, Elcoteq ja Ponsse. Työttömien ja lomautettujen määrä on kääntynyt viime viikkoina huimaan nousuun ja moni saane vielä ennen joulua ikävän ”joululahjan”.
Kansainvälinen talouskriisi on iskemässä Suomeenkin nyt täydellä voimallaan. Eivät yritykset leikin päiten tai kiusatakseen lomauta tai irtisano työväkeään. Jos kysyntä tyrehtyy ja tilauskirjat pysyvät tyhjinä, niin silloin ovat keinot vähissä.
Tumput suorana laman saapumista ei kuitenkaan pidä vastuullisten talouspolitiikan tekijöiden jäädä odottamaan. Kun Yhdysvallat ja Euroopan unioni elvyttävät, niin nyt pitää Suomen hallituksenkin tehostaa toimintaansa.
Hallitus on luvannut elvytystoimia tammikuulle, mutta aikaa ei ole hukattavaksi hetkeäkään. Hallituksen laatiman aikataulun mukana valtiosihteeri Raimo Sailaksen olisi tammikuussa määrä esitellä oma listansa uusista työllisyyttä edistävistä elvytyshankkeista. Sailas toteaa Talouselämä-lehdessä (.5.12.08), että hän ei nyt tee leikkauslistoja, mutta ennustaa seuraavan hallituksen ministereiden joutuvan niitäkin tekemään.
Sailaksen kokoaman paketin koko on tilanteen vakavuuteen nähden aika vaatimaton, sillä valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan hallitus aikoo sijoittaa lisäbudjettiin elvytyshankkeita yhteensä 10–100 miljoonan euron arvosta.
Mikään hanke ei kuitenkaan käynnisty ihan seuraavana päivänä, vaikka akuuteilla toimilla on todella kiire. Nyt pitäisikin panna liikkeelle kaikki jo valmiiksi suunnitellut niin tie-, silta-, rakennus- kuin korjaushankkeet. Lomautetut kaipaavat myös nopealla aikataululla koulutusrahaa.
Elvytyshankkeet ovat esillä tänään, kun pääministeri Matti Vanhanen tapaa työmarkkinajärjestöjen edustajat. Kun huoli on yhteinen, niin hallituksen odottaisi kuuntelevan nyt erityisen herkällä korvalla, mitä työmarkkinajärjestöt esittävät.
Vuoropuhelu jatkuu
AIka vähän jäi käteen viime viikolla pidetystä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kokouksesta. Tosin odotukset eivät etukäteenkään olleet kovin suuret. Kokouksen merkittävin anti olikin varmaan siinä, että saman pöydän ääreen kokoontui jälleen niin paljon erilaisia maita. Vuoropuhelu ei ole katkennut, vaikka mitään konkreettista ei sovittukaan. Eri maiden keskinäisistä epävirallisista tapaamisesta saattaa tosin olla hyötyä tulevaisuudessa.
Etyj on nyt hajanainen eikä yhteistä linjaa ole edes siitä, mikä on tie eteenpäin. Mikä vaikutus esimerkiksi Yhdysvaltojen poliittisen johdon vaihtumisella on Etyj-kokouksiin? Viitteitä siitä saadaan jo alkavalla Kreikan puheenjohtajuuskaudella.