Lääkäripula on tosiasia, vaikka lääkäreitä Suomessa lienee nyt enemmän kuin koskaan.
Erityisesti lääkäreitä puuttuu terveyskeskuksista. Saman ongelman kanssa ollaan silmätysten niin Helsingin lähiöissä kuin Kainuun kunnissakin. Suhteellisesti vaikein tilanne on Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Terveyskeskusten lääkäripaikoista koko maassa on kymmenisen prosenttia täyttämättä. Suomessa on Lääkäriliiton tilastojen mukaan reilut 17 500 työikäistä lääkäriä, joista terveyskeskuksissa työskentelee noin 3 600.
Lääkäripula ei johdu terveyskeskuksista sinänsä, vaan taustalla ovat virhearviot niin koulutuksessa1990-luvulla kuin terveydenhoidon organisoinnissakin ja valtion tukipolitiikassa.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti maanantaina yhtenä ratkaisuna lääkäripulaan sitä, että julkisen terveydenhuollon – siis terveyskeskusten ja sairaaloiden – tiloja annettaisiin muun muassa vastaanottotiloina julkisen terveydenhuollon työntekijöiden eli lähinnä lääkäreiden yksityiskäyttöön.
Työtiloilla ei kuitenkaan lääkäripulaa ratkaista, varsinkaan syrjäseuduilla. Aika vaikea on kuvitella, missä työryhmän ehdotuksia voisi ylipäätään hyödyntää. Suuremmissa kaupungeissa jo nyt monet julkisen puolen lääkärit pitävät yksityisvastaanottojaan lääkärikeskusten tiloissa. Tuskin he niistä terveyskeskuksiin siirtyisivät.
Päinvastoin nyt pitäisikin toimia siihen suuntaan, että mahdollisimman harva pitäisi yksityisvastaanottoa lainkaan vaan entistä useammat käyttäisivät työpanoksensa julkisen terveydenhuollon toimipisteissä. Terveyskeskuslääkäri tekee vaativaa työtä, sitä pitäisikin kannustaa eikä luoda lisää houkutuksia siirtyä yksityisille markkinoille.
Kyse on myös periaatteellinen eli miten julkista tilaa käytetään. Voidaanko se bisnes-tarkoituksessa kaupallistaa? Siitähän tässä loppujen lopuksi olisi kysymys. Samalla potilaan näkökulmasta raja julkisen ja yksityisen välillä hämärtyisi.
Ehkä rajan hämärtäminen on yksi esityksen tarkoitus, jotta kävijät voisivat siirtyä entistä helpommin julkisen palvelun piiristä yksityiselle puolella. Se lisäisi entisestään kansalaisten eriarvoisuutta terveyspalveluissa ja voisi johtaa arvaamattomiin ongelmiin.
Clintonin paluu
Ei ollut varsinainen yllätys, että Yhdysvaltojen tuleva presidentti Barack Obama valitsi ulkoministerikseen senaattori Hillary Clintonin. Vielä muutama kuukausi sitten he kävivät ankaraa taistoa demokraattien ehdokkuudesta. Obama antaakin itsestään sovittelevan miehen kuvan valitessaan pahimman vastustajansa ulkopolitiikkansa toteuttajaksi.
Vaikka Hillary Clinton varmasti toivoo, ettei häntä verrattaisi presidenttinä vaikuttaneeseen mieheensä Bill Clintoniin, niin kuitenkin tapahtunee. Se voi olla uudelle ulkoministerille joko painolasti tai mahdollisuus. Clintonin maine maailmalla on ihan toinen kuin esimerkiksi George W Bushin. Todennäköisesti Yhdysvaltojen ulkopolitiikka muuttuukin yhteistyöhakuiseen suuntaan, mutta niin varmaan kävisi, vaikka Obama olisi valinnut ulkoministeriksi jonkun muun kuin Clintonin.