Euroopan unionin komissio patistaa koko EU:n jäsenmaita elvyttämään. Taloustaantuma uhkaakin koko Eurooppaa. EU:n oma osuus 200 miljardin euron paketista olisi 30 miljardia ja loput 170 miljardia euroa jäisi jäsenmaiden huoleksi.
Ensi silmäykseltä vaikuttaisi siltä, että nyt liikutellaan todella isoja rahasummia, mutta kaikki ei ole ihan sitä, miltä näyttää.
EU:n paketti on sisällöltään suoritusluontoinen, suuri linja puuttuu. Nykyisessä tilanteessa komissiolla pitäisi myös olla esitystensä toteuttamiseksi jotakin kättä pitempää. Hurskaat toiveet eivät riitä, kun eri maille ei aseteta esimerkiksi minkäänlaisia sanktioita.
EU:n rahat on tarkoitus pumpata talouteen eri EU-rahastoista. EU-rahaa saisivat ainakin vaikeuksiaan vaikertavat suuret eurooppalaiset autofirmat. Tuen ehtona olisi vaatimus, että niiden on kehitettävä ympäristöystävällisempää autoteknologiaa. Tällaisten ehtojen asettaminen paljon ihmisiä työllistävälle autoteollisuudelle on järkevää politiikkaa.
Komissio haluaa suunnata varoja myös EU:n sisäisen energiaverkon, laajakaistayhteyksien ja energiatehokkaamman rakentamisen kehittämiseen. Rakentaminen on aivan oikein yksi elvytyspaketin avainsanoja.
Jäsenmaiden osuus elvytyspaketista tuskin toteutuu kokonaisuudessaan, vaikka mukaan on laskettu eri maiden jo tekemät kansalliset elvytystoimet. Komission pelkkä komentelu ei myöskään tehoa, sillä jäsenmailta tuskin löytyy yhtäkkiä suuria ylimääräisiä rahasummia. Kukin maa soveltaneekin elvytyssuunnitelmaa oman kykynsä ja ennen muuta halunsa mukaan.
Saksa ja Ranska todennäköisesti tekevät jälleen, mitä itse lystäävät, vaikka juuri isojen maiden elvytystoimet väistämättä heijastuisivat EU:n sisämarkkinoilla pienempiinkin jäsenmaihin.
Suomen valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) tarttui EU-pakettiin kamreerin ottein. Hänen mukaansa Suomelle ei tule lisäpaineita, kun hallitus on jo ehtinyt oman pakettinsa esitellä. Ihan noin huolettomasti Suomen ylimmäisen rahakirstun vartijan ei pitäisi suhtautua nykyisessä vakavassa suhdannetilanneessa elvytykseen.
Aika heikoin eväin Suomi lähtee yleiseurooppalaiseen elvytykseen, jos koko hallitus pääministerin johdolla on samaa mieltä kuin valtiovarainministeri.
Tehty elvytyspaketti ei riitä vielä mihinkään, ja jos pieniä yksittäistekoja enempää ei ole tulossa, niin pahalta näyttää. Suurituloisia suosiva veroelvytys ei pidä kotimarkkinoiden pyöriä pyörimässä, sillä laman uhatessa hyvintoimeentulevat työntävät ylimääräiset euronsa joko sukanvarteen tai korkoa kasvamaan.