Aktivisti Jan Koskimies:
– Tanskassa vasemmistopuolueen (Socialistisk Folkeparti, SF) kannatus on lähtenyt nousuun. Se on kaksinkertaistanut äänimääränsä lyhyessä ajassa. Tanskan kehitys näyttää niin positiiviselta, että siinä on pakko olla jotain opittavaa, vasemmistoliittolaisen Helsingin Vasemmistolinkin puolueaktiivi Jan Koskimies sanoo.
Tanskalainen sisarpuolue on kaksinkertaistanut kymmenessä vuodessa jäsenmääränsä ja parlamenttivaalien äänisaaliinsa. Jäseniä Tanskan puolueella on nyt saman verran kuin Vasemmistoliitolla. Viimeisissä parlamenttivaaleista (2007) se sai 13 prosentin kannatuksen. Vuonna 1998 kannatus oli 7,6 prosenttia.
Tanskan mallista Koskimies ottaisi ennen muuta nykyaikaisen demokratian ja jäsenäänestysten merkittävyyden.
– Tanskassa esimerkiksi puolueen puheenjohtaja valitaan jäsenäänestyksellä. Vaalien ehdokasasettelukin tapahtuu samalla tavalla.
Irti kokousten
hierarkiasta
SF:n korkein päättävä elin on puoluekokous, joka järjestetään joka vuosi. Jäsenäänestys on merkittävässä asemassa. Yksi viidesosa jäsenistä voi vaatia mistä tahansa tärkeäksi kokemastaan asiasta jäsenäänestystä, jonka tulos on puolueen kanta. Jäsenäänestystä voi vaatia myös kolmasosa puolueosastoista.
Koskimies sanoo, että moderni nettiaktiivisuus on nostanut Tanskassa puolueen imagoa ja vetänyt paljon nuoria ja ennen kaikkea uusia ihmisiä mukaan toimintaan.
– Kun Tanskassa oli parlamenttivaalit vuosi sitten, niin puolue oli netissä hyvin vahvasti esillä. Se oli suurin facebook-puolue. Ne ovat ottaneet siellä vahvasti sähköisen median haltuunsa.
– Vanhemmat puolueaktiivit ovat Tanskassa ymmärtäneet, että voimakas nettiin meno on nykyaikainen tapa toimia, vaikka se voi olla vierasta joillekin jäsenille.
Suomessakin kaikkia vanhoja puolueita – ja ei ehkä vähiten Vasemmistoliittoa – vaivaa se, että puolueessa toimiminen ja aktiivisuus konkretisoituu kokoustamiseen, kokousten hierarkiaan.
– Kokoustaminen ei ole enää nykyaikainen tapaa toimia. Sama pätee muihinkin järjestöihin kuin puolueisiin. Ei ole enää nykyaikaista vaikuttamista, että mennään johonkin paikan päälle keskustelemaan, vaan keskustelu tapahtuu julkisuudessa ja netin kautta.
– Koska ihmiset eivät enää mene kokouksiin, niin esimerkiksi monista puolueosastoista on tullut sellaisia, ettei niissä ole riittävästi ihmisiä ja ne vain keskittyvät ylläpitämään itseään.
Ukkojen puolueelle
ilmeen kohotusta
Koskimies jättää viikonvaihteessa Helsingin Vasemmistoliiton piirikokoukselle aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Helsingin piiri tutustuisi Tanskan malliin. Jos siinä havaitaan jotain hyvää ja malliksi otettavaa, niin sitten omaa puoluetta pitäisi lähteä demokratisoimaan Tanskan oppien mukaan.
– Vasemmistoliitto on jäsenmäärältään aika iso puolue, kymmenisen tuhatta jäsentä. Siinähän on valtava henkinen potentiaali, mutta se ei tule käyttöön. Työtaakka kaatuu puoluetoimiston ja kaikkein keskeisimpien luottamushenkilöiden varaan. Kymmenentuhatta jäsentä on kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. He ovat todennäköisesti yhteiskunnallisesti aktiivisia muualla, muilla tahoilla, mutta heidän aktiivisuus ja ideat eivät välttämättä tule puolueen käyttöön.
Koskimies uskoo, että vanhakantainen kuva Vasemmistoliitosta voisi nykyaikaisella demokratisoinnilla muuttua.
– On hienoa, että Vasemmistoliitto hakee ilmeen kohotusta. Haluaisin, että politiikan sisällössä ja toimintatavoissakin olisi sitä ilmeen kohotusta. Siten kuva Vasemmistoliitosta vanhojen ukkojen puolueena muuttuisi.