KU:n Tampereen aluetoimituksen naapurina, toimistokäytävän toisella puolella ahertaa nykyisin Käymäläseura Huussi -yhdistys. Nyt naurattaa, kun muistelen heidän toissavuotista muuttoansa ja ovenpieleen ilmestynyttä nimikylttiä. Hieraisin silloin silmiäni ja mietin, että mitä pirua tämä on.
Sittemmin on selvinnyt, että kuutisen vuotta sitten perustettu kansalaisjärjestö tekee tärkeää työtä sekä Suomessa että maailmalla sanitaatiotilanteen parantamiseksi.
Huussiyhdistyksen visiossa kuivakäymälä on kestävän kehityksen keskeinen osa. Huussien avulla tuleville sukupolville voidaan turvata puhdasta vettä ja terveellinen ympäristö, sillä ekologinen sanitaatio perustuu ravinnekiertoon.
Tarkemmin ajatellen Tampereella majaansa pitävä järjestö ja sen perustaminen edustaa luovuutta parhaimmillaan. Siinä yhdistyy teknologinen kehittely, tiedon jakaminen ja konkreettinen maailman parantaminen.
Eilen Tampereella vietettiin maailman käymäläpäivää. Sen kunniaksi Huussiyhdistyksen väki yhdessä tamperelaisten kanssa sytytti 5 000 kynttilää Tammerkosken patosillalle.
Pimenevässä marraskuun illassa tuikkivat kynttilät muistuttivat kehitysmaiden lapsista. Huonon sanitaation vuoksi joka päivä kuolee noin 5 000 lasta.
Yhdistyksellä on parhaillaan käynnissä kehitysmaahankkeet Sambiassa ja Swazimaassa, joissa tuhannet ihmiset ovat saaneet koulutusta sanitaatioon ja hygieniaan liittyvissä asioissa.
Kohdemaihin on rakennettu kuivakäymälöitä ja testattu virtsan ja käymäläjätteen käyttöä viljelyssä ja sitä kautta ruokahuollossa. Voittoa tuottava vessa -nimitys kertonee, miten paikalliset suhtautuvat kuivakäymälään.
Huussiyhdistyksen lähin hanke on Venäjän Karjalassa, jossa keskitytään Äänisjärven ja Laatokan valuma-alueella sijaitsevien pienten kylien ja alueelle tärkeiden matkailukohteiden vesihuollon ja jätevesien käsittelyn kehittämiseen.
Pienelle tamperelaisyhdistykselle riittää työsarkaa, sillä maailmassa on 2,6 miljardia ihmistä ilman vessaa.
Huussikummeja tarvitaan. Kuivakäymälää ei silti kannata rajata vain kehitysmaiden asiaksi.